Defenssien perustyypit

 

Kun huomaat tehneesi erheen tai virheen, harmituksen tunne voi käydä ainakin hetkellisesti täysin sietämätättömäksi. Mielesi turvautuu defenssiin eli puolustusmekanismiin.

Kaiken lisäksi defenssiin turvautuminen pudottaa älykkyysosamääräämme siinä paikassa 20 – 30 pistettä. Taannumme tunteita paetessamme helposti ääliömäisyyksiin. Hurjin defenssi lienee kieltäminen.

Defenssit ovat alun alkaen kuin sulakkeita, jotka estävät lapsen hermoja palamasta ja mieltä murtumasta. Ilman defenssejä lapsi ei selviäisi järjissään. Aikuisuus onkin rohkeutta kohdata kaikki tunteet ja faktat sellaisenaan. Silti meissä aikuisissakin on vielä ”nappuloita”, joiden painaminen ”polttaa proput” eli käynnistää suhteettomia ja kaavamaisia käyttäytymiskaavoja eli skeemoja.

Sanotaan, että ihminen pystyy näkemään todellisuuden vasta sitten, kun hän on siihen valmis. Siihen asti kauan  olemme allergisia todellisuudelle ja sokeita defensseille.

Vaikka defenssejä käynnistävät  nappulat ovat piilossa meiltä itseltämämme, ne eivät ole piilossa elämältä. Niinpä defenssejä tutkivan ei tarvitse kauaa odotella, kun joku painaa arkaan kohtaan joko tietäen tai tietämättään.

Jos haluamme ohjata defenssejä sen sijaan, että defenssit ohjaavat käytöstämme, defenssit on ensin tunnistettava. Jerome Blackman luettelee eri 101 defenssiä. Hän jakaa defenssit neljään jatkumoon.

Alkeelliset – kehittyneet. Vauvalla ei ole lainkaan defenssejä, joten vauva tarvitsee aikuista tyynnyttämään tunnemyrskyjään. Aikuinen voi jo eristää tunteet tarpeen tullen pois, vaikka hän näkee vallitsevan tilanteen inhorealistisen tarkasti.

Tietoiset – automaattiset. Voimme sulkea henkilökohtaiseen elämään liittyvän surun pois mielestä työpäivän ajaksi (supressio). Tiedostamattomassa unohtelussa (repressio) ikävä tapaaminen lipsahtaa tahattomasti mielestä.

Väliaikaiset – pysyvät. Todellisuuden normaalisti sellaisenaan kohtaava aikuinen saattaa käyttää hyvinkin alkeellista defenssiä, kuten kieltämistä, sopeuttavana aikalisänä. Tosiasioiden jatkuva ja kaavamainen kieltäminen voi johtaa suuriin vaikeuksiin. Defenssiä voidaankin verrata laastariin. Laastari voi aluksi suojata haavaa mutta pitempään pidettynä se on omiaan hidastamaan paranemista.

Yksittäiset – päällekkäiset. Pakonomaisen hilpeilyn avulla voi yrittää peittää taustalla luuraavaa surua ja masennusta. Mutta jos alkaa selitellä pakonomaista vitsailuaan uusilla kaskuilla tai piikikkäällä vähättelyllä, puhutaan päällekkäisestä defenssistä.

Defenssien bongaaminen on oivallinen taito.