Dilemman diilaus

 

Teemme joka päivä tuhansia valintoja: maitoa vai piimä, Sertoa vai Omoa. Päätös on helppo, koska aihe on vähäpätöinen. Tai sitten toinen vaihtoehto on selkeästi parempi. Aika ajoin elämässä tulee eteen raastava dilemma. Hankkiako abortti vai synnyttää? Dilemmassa kumpikin vaihtoehto sisältää valo- ja varjopuolia.  Sekin stressaa, että päättämättömyys on itsessään valinta.  Jos ei päätä abortista määräajassa, on tullut valinneeksi lapsen synnyttämisen. Jos jää odottamaan kristallinkirkasta selkeyttä, voi joutua odottamaan ikuisuuden. Kun valitsemattomuus ei ole vaihtoehto, miten voi valita paremmin.

Dia1

Aseta takaraja

Sisikuntamme inhoaa dilemmoja. Aivojen toiminnallinen magneettikuvaus on paljastanut, että aivokuoremme järkevä otsalohko sekä menetyksiltä varjeleva aivosaari ovat tukkanuottasilla mielihyvää kyttäävän accumbens-tumakkeen ja motivaatiota säätelevän pihtipoimun kanssa. Lisäksi aktivoituvat palkkioita ja rangaistuksia punnitseva aivojuovio, luottamusta mittaava häntätumake ja katumuksesta kouristuva aivokuorukka. Vaikka aivojen eri osien työnjako ei ole näin yksioikoinen, mielessä vallitsee dilemman pyörteissä kova mylläkkä.

Koska ihmismieli haluaa varmuutta ja rauhaa, pikainen ratkaisu tuntuu houkuttelevalta. Haluamme lopullisen vastauksen viimeistään vuorokauden sisällä, ellei peräti tällä sekunnilla. Toisaalta pelko väärästä valinnasta motivoi vatvomaan kuin valintaa kuin hyrrä. Niinpä alkuperäisen dilemman päälle syntyy lisädilemma: päättäkö heti vai eikö päättää – siinä vasta pulma. Lisädilemman välttämiseksi kannattaa määrittää takaraja, johon mennessä lopullinen valinta on tehtävä. Näin saamme sisäisen varmuuden siitä, milloin lopullinen päätös tapahtuu. Sitä ennen on aikaa tuumia rauhassa.

Raskauden keskeytyksen suhteen aikaraja määräytyy laissa. Päätöstä ehkäisyn pois jättämisestä voi kypsytellä vuosia. Työtarjous voi tupsahtaa yllättäen, jolloin on päätettävä ripeästi, jääkö nykyiseen paikkaan vai ei. Rakastajatar on voinut kyllästyä ainaisiin ”otan vaimosta eron sitku…” -selityksiin ja asettaa aikarajan vetkuttelijan puolesta: ”Joko otat eron kesään mennessä tai tämä suhde loppuu.”  Uranvaihdosta haaveileva voi yhtenä päivänä todeta: nyt tai ei koskaan.

Dia2

Plussat ja miinukset

Dilemman pihdeissä saatamme heilua vaihtoehtojen välillä kuin tuulilasinpyyhin. Tai pyörimme kuin hyrrä kovilla kierroksilla liikumatta silti mihinkään.

Aluksi tilannetta kannattaa selventää skenaariotaulun avulla. Vihreän neliön sisään kirjoitetaan molempien vaihtoehtojen plussat ja miinukset lyhyellä tähtäimellä. Vihreän neliön ulkopuolelle kirjataan kummastakin vaihtoehdosta seuraavat pitkän tähtäyksen skenaariot. Esimerkiksi leikkaukseen meneminen voi tehdä lyhyellä tähtäyksellä todella kipeää, mutta pitemmänpäälle elämänlaatu saattaa kohentua.

Jos ja kun toinen vaihtoehto on mieluisampi, mieli pyrkii automaattisesti sitä kohti ja dilemma katoaa. Vaikka etujen ja haittojen kirjaaminen ei ratkaise todella vaikeaa dilemmaa, mielen tyhjentäminen luo tilaa ajattelulle. Kirjaamalla edut ja haitat saa oksennettua mielessä vellovat ajatukset, tunteet ja impulssit.

 

Lantin heitto pikatestinä

Pääkopassa sijaitsevien ”pääaivojen” lisäksi meillä on suolistomme pinnalla ”masuaivot”. Masuaivojen solut ovat samanlaisia kuin aivosolut ja niiden yhteismassa vastaa ihmisellä kissan aivoja. Masuaivoista on vain muutaman tuhannen hermosolun yhteys pääaivoihin eli yhdeksän kymmenestä välittää tietoa suolistosta pääaivoihin. Kukaties tämä hermoyhteys on se kuuluisa ”gut feeling”, eli suomeksi mutu tai perstuntuma. Jos masu- ja pääaivojen välinen yhteys katkaistaan, emme pysty enää tekemään päätöksiä. Vain yksi kymmenestä solusta kulkee pääaivoista masuaivoihin.

Lantin heitto sopii pieniin dilemmoihin kuten mennäkö illalla leffaan vai lenkille. Päätä etukäteen, että klaava on lenkki ja leffa on kruuna. Jos klaavan tuleminen ilahduttaa, mene lenkille. Jos klaava on ahdistava pettymys eli masuaivoissa kouraisee, mene leffaan. Ajatuksena ei ole toimia arvonnan tuloksen mukaan vaan masuaivojen tuottaman sisäisen tuntemuksen mukaan.

Joskus kosketus masuaivoihin on voinut väljähtyä. Silloin on hyvä kuulostella, mitä tuntemuksia tulee, kun valitset vaikkapa suklaajäätelön tai sorbetin välillä. Edeltääkö jokin viskeraalinen tuntemus valintaa? Mistä tiedät, pukeako päälle punainen vai sininen asu? Missä tuntuu ja miltä, jos sisikunta ei kerta kaikkiaan hyväksy toista vaihtoehtoa, vaikka se olisi kuinka järkevä valinta?

Pane myös aakkostetut arvot järjestykseen

Dia3

Päivän marinadi

Soutamalla ja huopaamalla vuorovedoin, pyörimme ympyrää. Siksi on hyvä ensin soutaa sielunsa paatilla kuukausi, viikko, päivä tai ainakin tunti kerrallaan. Näin saa tuntumaa siihen, miltä elämä toisen vaihtoehdon kanssa on ja miltä se todella tuntuu. Joihinkin opiskeluohjelmiin sisältyy työharjoittelujaksoja eri paikoissa, joiden aikana voi tunnustella, tuntuuko tähän alaan suuntautuminen omalta. Marinadiaikaa voidaan verrata myös tiimalasiin, joka käännetään ympäri kun yläpuolella oleva hiekka on valunut alas.

Kihlausaikana tai avoliitossa saa tuntumaa siitä, miltä oikeassa aviossa oleminen maistuu, näyttää, haisee, tuntuu ja kuulostaa. Ennen päätöstä on tärkeää olla kokemusta myös sinkkuna olemisesta, koska suoraan äidin helmoista yhteen muuttanut ei ole saanut arkituntumaa sinkkuudessa. Kunnollinen marinoitumisaika auttaa sumeaa logiikkaa käyttäviä sekä tunneaivoja että järkiaivoja tekemään valistuneen valinnan.

Jos esimerkiksi Liisa (tai sukupuolineutraalisti Lauri) vatvoo, lähteäkö nykyisestä liitosta Kallen mukaan vai jäädäkö Heikin luo, Liisan kannattaa elää esimerkiksi kolmen kuukauden jakso vain Heikin luo mielessään. Seuraavana jaksona Liisa elää ja ajattelee ikään kuin olisi lähtenyt Kallen luo. Kallen kanssa asuminen voi toimia samaan tapaan kuin koeaika uudessa työpaikassa.

Jos Heikki ja Liisa elevät Kalle-jakson aikaan saman katon alla, Liisan kannattaa kertoa Heikille, kumpaa jaksoa eletään. Muuten Heikin voi olla vaikeaa ymmärtää, miksi Liisa on yhtenä hetkenä mukana suhteessa täysillä ja toisena hetkenä poissaoleva. Jos Liisa yrittää ajaa liian pitkään kaksilla rattailla, jompikumpi tai peräti molemmat miehet saattavat kyllästyä ja häipyä kuviosta.

Vaikka mitään Kallea ei olisikaan, Heikki saattaa tulla mustasukkaiseksi niinä aikoina, jolloin Liisa marinoituu siihen, millaista olisi elää uusioneitinä. Jos ja kun Heikki tietää, milloin tutkaillaan eroamista, Heikki voi tahollaan mutustella, miltä tuntuisi elää sinkkuna. Avioeroon tarvittava puolen vuoden harkinta-aika onkin institutionalisoitunut marinoitumisjakso.

Dia4

Viisasta tukea

Viisaan juttukaverin hankkiminen ei ole hassumpi idea. Keskinkertaisetkin ennustajan kyvyt omaava näkee heti, puhuuko toinen lumoutuneemmin kruunasta vai klaavasta. Tietoisessa mielessä dilemman kynsissä olija saattaa kokea olevansa aidosti kahden vaiheilla.

Koska neuvonantajan henkilökohtaiset mielipiteet voivat vaikuttaa havaintoihin, on hyvä puhua kruunasta ja klaavasta tai vaihtoehdoista A, B, ja C. Tällöin peilinä toimiva ei tiedä, viitataanko kruunalla ja klaavalla Liisan Heikkiin vai Kalleen tai onko aiheena raskauden ehkäisyn jatkaminen vai lopettaminen ja sitä kautta raskaaksi hankkiutuminen.

Samassa tilanteessa olleiden kokemuksia kannattaa kuunnella tarkkaan, vaikka ne eivät sellaisenaan tuntuisi sopivan omaan tapaukseemme. Tutkimusten mukaan meillä on taipumusta yliarvioida omaa ainutlaatuisuuttamme. Niinpä on hyvä kuunnella klaavaviikolla klaavaan päätyneitä ja kruunaviikolla kruunaan päätyneitä.

Jos ja kun huomamme hylkivämme vaikkapa klaavan valinneiden mielipiteitä, se on vahva vihje siitä, että olemme sisimmässämme tehneet valinnan kruunan hyväksi. Ihmismielellä on taipumus korostaa tietoisesti tai tiedostamattomasti tehtyä päätöstä tukevia perusteita ja vähätellä sitä vastaan olevia argumentteja.

Dia5

Lopullisessa punninnassa kysymme asiaa vain itseltämme. Asiantuntija voi tietää aiheesta yleensä, mutta hän ei voi tietää, mikä ratkaisu sopii oman arkemme pirtaan.  Vertainen on kokenut samaa, mutta hän on silti eri ihminen. Muista, että päätös kuuluu sinulle ja vain sinulle, koska sinä elät jatkossa valintasi kanssa.

 

””

Idealähde: Russ Harris, Getting unstuck in ACT. A clinician’s guide to overcoming common obstacles in acceptance and commitment therapy. (2013)

Artikkeli ilmeistyi Mieli-lehdessä (talvi 2014)