Lisko- kani- ja järkiaivot

Kolmet aivot, kolmet huolet

Vauvakorttitutkinto

Liskokanijärkiavioliitto

Mustis kaniaivo

Nassukiehe ja massukiehe

Stephen Porgesin Polyvagaalinen teoria 

Tumake-, taapero- ja tarinaitse

Temperamentti, persoonallisuus ja identiteetti

Temperamentti

Big Five ja persoonallisuus

Identiteetti ja muutos

Mielen tasot, tahot ja teot

 

Kun mietimme, miksi mieli tekee ja haluaa niinkin ristiriitaisia asioita, aivot on käytännöllistä mieltää eri tasoihin ja tahoihin.

Lisko-, kani- ja järkiaivot

Paul MacLean esitti 1940-luvulla, että ihmisen aivot ovat kehittyneet kuin sipuli eri kerroksista. Alkukantaisin osa aivoistamme eli aivorunko on yhteinen matelijoiden kanssa. Seuraavan kerroksen tunneaivot jaamme nisäkkäiden kanssa. Aivokuoren avulla järkeilemme. Koska matelija ja nisäkäs kuulostavat turhan abstrakteilta luokilta, käytän aivoista nimitystä lisko-, kani- ja järkiaivot.

Kolmet aivot, kolmet huolet tekevät meistä eläinkunnan huolestuneimman eläimen. Koska lasten kasvattamisessa tarvitaan kaikkia kolmea aivotasoa, vauvoja mielivien tulisi oikeastaan suorittaa ajokortin tapaan Vauvakorttitutkinto. Ennen lapsen hankintaa on hyödylistä hankkia Liskokanijärkiavioliittoon puoliso, joka on sekä lisko-, kani- että järkiaivojen mieleen. Tehtävä on haastava, koska kolmet aivot saattavat haluta erityisesti perheestä ja puolisosta aivan eri asioita. Lisäksi Mustis kaniaivo voi sotkea suhdetta, vaikka mitään järkiperustetta ei olisikaan.

Stephen Porgesin Polyvagaalinen teoria tekee samanlaisen jaon tahdosta riippumattoman hermoston osalta.

Tumake-, taapero- ja tarinaitse

Aivotutkija Antonio Damasio hahmottelee kirjassaan Itse tulee mieleen (Terra Gognita 2011), että meillä on kolme itseä: esi-itse, ydinitse ja elämäkerrallinen itse. Olen tuunannut ja suomentanut ne muotoon: tumakeitse, taaperoitse ja tarinaitse.

Tumakeitse viittaa alkeellisten tumakkeiden verkostoon, joka sijaitsee selkäytimen ja isoaivokuoren välissä.  Kokemuksellisesti tumakeitse synnyttää meissä suoran, sanattoman ja ulkomaailmasta riippumattoman ikuisen olemassaolemisen tunteen. Se on toiminnallinen kuvaus liskoaivojen ja massukieheen hommailuista.

Ydinitseä nimitän taaperoitseksi, koska se kypsyy toimintakuntoon taaperoiässä ja toimii meidän aikuisten sisällä kuin taapero. Taaperoitselle ei ole vielä kehittynyt elämäkerrallista itseä eli tarinaitseä, joten taapero elää tässä ja nyt, voimakkaiden tunteiden riepottelemana. Kun taapero tahtoo, se näkyy ja kuuluu kauas.

Kun puhutaan tunteen ja järjen ristiriidasta, tukkanuottasilla voivat hyvinkin olla taapero- ja tarinaitse, jonka olemassaolo mahdollistaa kognitiivisen läsnäolon. Siinä kaikki kolme itseä ovat yhtä aikaa läsnä ja ne tekevät yhteistyötä. Tarinaitse on taapero- ja tumakeitsen tukena.

 

Temperamentti, viisi suurta persoonallisuudenpiirrettä ja identiteetti

Temperamentti antaa kehykset ja pensselit, joilla maalaamme elämämme taulua. Syntymätemperamenttiin liittyy myös Elaine Aronin luoma käsite Erityisherkkä ihminen.

Elämänkokemukset muovaavat peruspersoonallisuutemme, jota nykyään kuvataan viidellä suurella persoonallisuuspiirteellä (Big Five tai Big 5 ja suomeksi PK5). Viiden suuren suomenkieliset nimitykset vaihtelevat suuresti ja aina voi kehittää omat nimet. Netistä löytyy googlaamalla suuri joukko erilaisia testejä, joiden kautta voi saada summittaisen arvion siitä, kuinka paljon itsellä on ”viittä perusväriä paletissa”.

Identiteetti on se tarina tai kuvio, joka persoonallisuuden väreillä maalataan. Niinpä identiteetit poikkeavat toisistaan, vaikka perusvärit ja taulun raamit olivat alussa samanlaisia. Elämän mittaan sama kohta kankaasta voidaan maalata monta kertaa, jolloin edelliset kerrokset voivat jäädä uuden maalikerroksen alle. Näin identiteetti tekee meistä vieläkin ainutlaatuisempia yksilöitä.

Identiteetin yksi tärkeimmistä tehtävistä on piirtää raja itsen ja ympäristön välille. Rajan avulla tiedämme, mikä on minua ja mikä ei kuulu minuun eikä elämääni. Joskus identiteetti on hyvä sellaisena kuin se on, mutta varsinkin elämänmuutosten tai -vaiheen yhteydessä identiteetin päivittäminen ja muokkaaminen voi olla paikallaan. Tämä voi tapahtua identiteetin metaforamuutoksen kautta. Toimimme samalla tavalla kuin tarinassa Ruma ankanpoikanen. Siinähän huonoksi itsensä kokeva ankka löysi sisäisen joutsenensa.