Frank Martelan kirjan englanninkielisestä versiosta Willpower: the owner’s manual – 12 tools for doing the right thing.

Pominta: Peilisali-ilmiö

Frank Martela kertoo kirjassaan Tahdonvoiman käyttöopas ”peilisalikokeesta”. Psykologit Charles Carver ja Michael Scheier tekivät Stanley Milgramin tottelevaisuuskokeesta version, jossa koehuoneeseen asetettiin peilit. Peilien kautta koehenkilöt näkivät itsensä ”opettaessaan” virheitä tekevää valekoehenkilöä vaarallisen voimakkain sähköiskuin. Jos ja kun koehenkilöt saattoivat nähdä itsensä peilistä, he olivat taipuvaisempia kieltäytymään sähköiskujen antamisesta ”oppilaalle”. Eli ne, jotka eivät nähneet itseään peilistä, antoivat opetettavalleen tujakampia ja jopa ”kuolettavia” iskuja.

Eräässä toisessa kokeessa itsensä peilistä nähneet koehenkilöt seisoivat tanakammin omien mielipiteittensä takana eivätkä muuttaneet niitä, vaikka valekoehenkilöt eli kokeenjohtajan apulaiset heitä siihen härnäsivät. Tutkijat arvelevat, että peili tekee meidät tietoisemmaksi itsestä. Se, että näemme itsemme ikään kuin toisten ihmisten silmin, lisää sitoutumistamme omiin periaatteisiin ja päämääriin. Carver ja Scheier ovat jopa sitä mieltä, että itsetietoisuus syntyi ihmiselle itsekontrollin vahvistukseksi.

Nelivuotiaana opin, että Jumala sekä joulutonttu näkevät salaisimmatkin tekoni. Sitten he kirjoittvat varsinkin kolttoseni mustaan kirjaan. Tekemiset ynnätään jouluna tai viimeistään Taivaan portilla. Tämä kuristava ajatusleikki opetti näkemään itsen ulkopuolelta – ikään kuin asuisin avoimessa nukkekodissa. Ehkä mielikuva on estänyt tekemästä pahimpia rikoksia.

Jos ajatus Jumalasta, joulutontuista, naapurista tai kaikkialla kuvaavista, kännykkä- ja valvontakameroista on liian abstrakti, kotiin ja työpaikalle voi ripustaa seinille peilejä. Kehotus peiliin katsomisesta saa tässä valossa aivan uuden merkityksen.