Suvun fantomit

 

Sukujuhlien iloinen puheensorina hiljenee hetkessä korviahuumaavaksi hiljaisuudeksi. Tunnelmakin viilenee ikään kuin joku olisi juuri avannut jääkaapin. Hyytyneet ja lasittuneet katseet voivat olla merkki suvun myyttiin törmäämisestä. Tai kenties taustalla on harvoille ja valituille uskottu salaisuus tai peräti Kryptasta noussut Fantomi. Koska kätketyn salaisuuden vaikutukset eivät näy pintaan, käytän esimerkkinä hääkakkua leikkaavan nuoren parin läheiskarttaa.

Dia11

Salaisuuksien harmaa alue

Salaisuuksia syntyy, kun joku arvelee tehneensä vähemmän salonkikelpoisen teon. Sulhanen on päättänyt vaieta morsiamelle entisen ex-heilansa kanssa tehdystä lapsesta. Kuten kaikki salaajat, sulho pyrkii suojelemaan morsiota mielipahalta. Ainakaan hän ei halua, että morsio peruuttaisi häät. Osin salaaminen selittyy sulhon ex-heilan toivomuksella: tämä on ryhtynyt seurustelemaan uuden miehen kanssa, joka hoitaa lasta kuin omaansa. Lapsikin luulee uutta miestä isäkseen.

Sulhanen on adoptoitu perheeseen, johon on adoptoitu kaksi sisarusta toisaalta. Sisaruksissa kaikki on avointa, paitsi että sulhasen veli kurkistelee ulos kaapista. Veli arvelee, että morsiamen hyveelliseksi arveltu perhe ei hyväksy hänen homouttaan. Erilaisuuden lisäksi myös sairauksia voidaan salata.

Mutta onpa morsiamenkin kaapissa luurankoja. Sulhaselle ja tämän sukulaisille ei ole mainittu halaistua sanaa Erkki-enosta, joka istuu vankilassa taposta. Jos Erkin nimi vahingossa mainitaan, alkaa joutuisa puheenaiheen vaihto. Myös morsiamen puhdasmaineisen isän kiihkeä suhde peliautomaatteihin on tarkoin varjeltu salaisuus. Kuten myös pelaamisesta johtuvat taloudelliset huolet.

Myytit lymyilevät pimennossa

Salaisuudet ovat tietoista sumutusta, mutta myytti syntyy tiedostamatta ja se siirtyy sukupolvelta toiselle. Myyttien tehtävänä on suojella sukua todellista tai kuviteltua uhkaa vastaan. Se on kuin opettavainen perhefilmi, johon kaikkien perheenjäsenten tulee uskoa – tai ainakin myyttiin pitää olla uskottavasti uskovinaan.

Perheen myyttinä voi olla, että kaikki tämän suvun jäsenet menestyvät elämässä eli pääsevät hyviin asemiin tai naimisiin. Ne, jotka pystyvät elämään myytin mukaan, ovat turvassa. Mutta niistä, jotka eivät normiin pysty, tulee suvun mustia lampaita. Luuserimyytin perheissä kunnollisten perheenjäsenten tulee olla köyhiä ja kipeitä. Varallisuuden kasvattaminen ja sen näyttäminen on kipeä loukkaus nöyrää ja humaania luuserisukua kohtaan.

Morsion perheellä on ”happy family” -myytti, jonka mukaan yhteiselo on kuin yhtä iloista piknikkiä. Kaikki ovat aina hyvää pataa toistensa kanssa eikä riitoja tai ongelmia ole. Juhlissakaan ei tarjota kahvia väkevämpää. Kukaan ei tohdi mainita nurkissa lojuvia viinapulloja. Lapsikin haluaa uskoa mieluummin vanhempien edellyttämään myyttiin kuin omiin silmiinsä ja korviinsa. Ja nenäänsä, johon tuon tuostakin tuoksahtaa isoisän hengityksestä vanha viina.

Lapsi oppii todella varhain, että myytin ja todellisuuden välisen ristiriidan puheeksi ottaminen saa aikaan jäätävän hiljaisuuden – tai peräti sukukaunan, joka pahimmillaan johtaa laumasta karkottamiseen. Välillä koko perhe on hämmentynyt omasta hämmennyksestään. Radikaali psykiatri Ronald D. Laing nimitti näitä perheitä salamyhkäisiksi.

Kryptasta nousevat fantomit

Ranskalainen tiedetoimittaja Nina Canault haastatteli kirjaansa varten useita terapeutteja. Jännittävimpiä ovat Didier Dumasin ajatukset fantomeista ja niiden vaikutuksesta. Fantomien alkuperänä voi olla Nicolas Abrahamin ja Maria Törökin luoma käsite krypta. Krypta syntyy, kun tapahtuu jotain niin suurta tai traumaattista, että ihminen ei voi hyväksyä kaikkia siihen liittyviä reaktioitaan.

Esimerkiksi tärkeän läheisen kuolema voi aiheuttaa omaisessa täysin yllättäen seksuaalisen tarpeen kasvua. Seurauksena voi olla maaniset orgiat, mikä tietysti hävettää ja hämmentää. Sureva ei omasta mielestään toimi tilanteen hartauden vaatimalla tavalla. Syntyvän häpeän kautta suru voi jäätyä patologiseksi suruksi. Tapahtuma ja itseä hävettävä reaktio muodostavat ihmisen sisään sisäisen hiljaisen haudan eli kryptan.

Koska lapsi samaistuu vanhempiinsa automaattisesti, fantomi muuttaa lapsen psyykeen täysihoitoon. Ylisukupolvisuus toteutuu, kun vanhemman krypta siirtyy näkymättömän fantomin (kummituksen) muodossa lapseen kuin Musta Pekka -kortti.

Dia11

 

Tikittävä aikapommi

Esimerkkiperheessämme morsiamen mummi joutui aikoinaan pedofiilin kynsiin, mistä syystä hän suhtautuu miehiin näennäisen myöntyväisesti mutta pohjimmiltaan torjuvan epäluuloisesti. Mummilla on tässä kohtaa jäätynyt krypta, joka on siirtynyt fantomina morsiameen. Morsiamella ei ole aavistustakaan, mistä häntä alati riivaava mustasukkaisuus ja miehiin kohdistuva epäluulo johtuu.

Sulho ei saanut koskaan tietää kuka hänen äitinsä on, mutta adoptiovanhemmat tiesivät lapsesta luopumisen syyksi äidin mielisairauden. Sulhon mummikaan ei voinut ottaa lasta hoitoon, koska hän oli liikuntavammainen. Sulho on ryystänyt osin äidiltään ja osin adoptiovanhempiensa kautta sisäänsä kelpaamattomuusfantomin tai -skeeman, minkä johdosta sulhasen haluaa kompensoivasti osoittaa, että hän kelpaa ja hänet halutaan – erityisesti isäksi.

Kun morsiusparin suhdetta katsoo salaisuuksien, myyttien ja fantomien kannalta, liitto tuntuu olevan elävä aikapommi. Sulho salaa lehtolapsensa häiden peruuntumisen pelossa, mutta koska salaisuuksilla on taipumus paljastua, mumminsa vuoksi ylimustasukkainen morsio voi hyvinkin peruuttaa koko avioliiton salaisuuden paljastuttua.

Faktat tukkivat tietoaukkoja 

Fantomit eivät ole Nicolas Abrahamin mukaan ihmistä aktiivisesti vainoavia haamuja vaan ne ovat toisten ihmisten salaisuuksien meihin jättämiä tietoaukkoja. Näitä aukkoja fantomin kantaja pyrkii täyttämään hinnalla millä hyvänsä. Parhaiten aukot täyttyvät faktalla. Fantomin omatoimisessa näkyväksi saamisessa auttaa perhehistorian, viranomaisarkistojen, sairauskertomusten ja perhealbumien äärelle hakeutuminen.

Mikään ei voita suvusta perillä olevan rehellistä kertomusta. Esimerkkimme sulho saisi valaistusta mysteeriin, jos hän voisi tavata äitinsä tai lukea tämän sairauskertomuksen. Jos esimerkkimorsiomme mummi voisi kertoa tapahtumista ja tunteistaan pedofiilin suhteen, morsio voisi vapautua käsittämättömistä peloistaan. Mutta mummin kryptan ovi voi olla niin visusti kiinni, että avautuminen ei ole mummille mitenkään mahdollista. Niinpä jonkun sukusalaisuuksista selvillä olevan henkilön ulkokohtainen kertomus saattaa antaa kryptaan valoa. Jopa paikkakunnalla liikkuvan sitkeän juorun seuraaminen voi auttaa eteenpäin.

Pysäyttävä esimerkki fantomien voimasta on Didier Dumasin isä, joka selviytyi keskitysleiristä elossa, muttei pystynyt puhumaan mitään kokemuksistaan ainakaan Didierille. Ehkä juuri siksi Didier näki isänsä kokemuksista ”kummallisia” painajaisia. Vaikka Didierin isä ei koskaan puhunut kokemuksistaan, isän kryptasta nousseet fantomit aiheuttivat Didierissä epämääräistä ahdistusta, jolle poika halusi löytää sanat useiden psykoanalyysien sarjassa. Silti vasta faktatieto isän kokemuksista vapautti Didierin.

Fantomit voivat myös näyttäytyä outoina pakkomielteinä tai psykosomaattisina häiriöinä.

Kalibrointia, metamalleja ja tyhjiä tuoleja

Koska fantomi on Dumasin mukaan aukko sanoissa, auttajan tehtävänä on antaa sanattomalle sanat. NLP:n kielellä fantomit voidaan paikantaa lempeästi kalibroimalla kehonkieltä ja metamallikysymysten kautta.  Fantomien etsimistä voisi verrata lapsuudesta tuttuun laivanupotuspeliin, jossa terapeutti tai opas heittää arvauksia psyyken syvyyksissä luuraavan ”laivan” eli fantomin olinpaikasta. Kun opas osuu oikeaan, etsijässä syntyy sisäinen reaktio, jonka perusteella voidaan arvailla, milloin ”osui” tai ”upposi”.

Joskus fantomi voi olla vaikkapa alkoholi, jolloin pullolle voidaan omistaa psykodraamassa tyhjä tuoli ja oma paikka läheiskartassa. Pullo voi hyvinkin olla pariskunnan välissä, kuten Camilla oli aikoinaan Walesin prinsessa Dianan ja prinssi Charlesin välissä. Aviovuoteessa oli Dianan mielestä turhan ahdasta. Mahtaako Diana marttyyrina pötköttää Camillan ja Charlesin vuoteessa.

Tavoitteena on saada fantomi kantajansa kurkusta ulos. Terapia, jossa terapeutti istuu hiljaa, saattaa Didier Dumasin mukaan kaksinkertaistaa fantomin voiman ja siksi moinen terapia ei toimi fantomien kesytyksessä. Vaikeneva terapeutti syventää vanhempien vaikenemista.

’’’

Artikkeli on päivitetty versio Mieli-lehdessä 1/2008 ilmestyneestä.  Se on saanut innoituksensa kirjoista:

Nina Canault: Vaietut virheet jälkipolvien taakkana. Ylisukupolvinen tiedostaminen. Eveil-Kustannus, 2007.

Ira Heilveil: Sukulaisuussuhteet solmussa. Vihanpidosta sovintoon. Kirjapaja 1999.