Tunnelukot ja erokriisi

Tunne sydämesi: matka uuteen rakkauteen
Kimmo Takanen, WSOY 2015

 

Kirja liittyy tunnelukkoihin eli skeematerapiaan ja keskittyy avioeron tuottamaan tuskaan. Kirja on oiva opas niille, jotka tarrautuvat sitkeään toivoon suhteen jatkumisesta ja kaiken muuttumisesta taas hyväksi. Keskeisenä viestinä on: kun eropäätös on tehty, yhteydenpito exään kannattaa katkaista. Ei siksi, että halveksisi exää vaan siksi, että eronnut tarvitsee aikaa löytääkseen itsensä sellaisena kuin hän tällä hetkellä on.

Kirja sopii miehille, sillä Takanen käyttää suhteesta talon vertauskuvaa. Uutta suhdetta ei kannata ryhtyä rakentamaan ennen kuin edellinen talo on purettu tai tarkastettu perustuksia myöten. Purkamiseen tarvitaan aikaa ja rauhaa. Aika itsessään ei paranna, jos edellisen suhteen raunioita ei ole ensin perattu. Uuteen suhteeseen ei kannata rynnätä ilman työstämistä, koska pian edessä ovat samat omista tunnelukoista johtuvat pulmat kuin edellisessä suhteessa. Ennen uuden suhteen etsimistä kannatta miettiä, millainen mielesi tontti oikein on ja millainen talo siihen sopii.

Harjoitukset ovat kirjan antoisin osa. Sivuilla 116 – 140 tehdään vanhan Suhteen ruumiinavausta ja päästetään siitä irti. Osan tehtävistä voi tehdä netissä www.mentores.fi osoitteessa. Uutta suhdetta lähetään tekemään viimeisessä kolmanneksessa ja harjoitukset ovat sivuilla 181 – 198.

Liitteissä on tunnelukkotesti, jonka voi tehdä myös netissä www.tunnelukkosi.fi osoitteessa. Eri tunnelukot ja niiden vaikutus parisuhteeseen on kuvattu sivuilla 83 – 101. Kirja on siis hyvä työkirja. Seuraavassa joitakin muistiinpanojani kirjasta.

’’’

Irrota itsesi

Ero on merkki siitä, että seilasit karille ajaneessa parisuhdelaivassa. Vastaisuuden varalle on mielenkiintoista selvittää, miksi laiva ajoi karille. Syiden ja syyllisten etsimisen aika ei ole heti vaan myöhemmin. Ensimmäinen tehtävä karilleajon jälkeen on pelastautuminen. Eräs pelastautumisen keino on yhteydenpidon minimointi exään vaikka tekisi kuinka paljon mieli olla kontaktissa. Aktivoi muut ihmissuhteet sukulaisiin ja ystäviin. Näin saat rauhaa eron käsittelyyn. Lapsiin liittyvät asiat pitää hoitaa mieluiten neutraaleilla sähköposteilla ja tekstareilla.

Kun tunteet ovat pinnassa, on mahdotonta olla ”vain ystävä”. Mieti muutenkin, haluaisitko olla nimenomaan hänen ystävänsä eli olisitko halunnut juuri hänet ystäväksi jos ette olisi ollut parisuhteessa. Jos ystäväsi olisi kohdellut sinua kuten exäsi, olisiko hän edelleen ystäväsi. Voisitko uskoutua hänelle? Voisitko luottaa häneen ja hän sinuun. Miksi nyt olisitte parempia ystäviä kuin koskaan aiemmin? Alistaminen, väkivalta, loukkaaminen, mustasukkainen kyttääminen ja hyväksikäyttö jatkuvat hyvin helposti ystävyyden varjolla. Sellainen ei kuulu ystävyyteen.

Voi olla vaikeaa hyväksyä, että exä ajattelee elämänsä olevan parempaa ilman sinua eikä halua sinua enää elämäänsä. Et voi enää saada häneltä sitä, mitä aiemmin sait – tai ainakin toivoit saavasi. Vielä pahemmalta tuntuu jos tiedät jonkun toisen saavan exältä kaiken sen hyvän, mitä et itse saa. Se herättää väistämättä hylätyksi ja torjutuksi tulemisen tunteita. Se saa tuntemaan riittämättömyyttä, huonommuutta, arvottomuutta ja kelvottomuutta. Toki voit vastaavasti iloita siitä, että exä ei enää tuota sinulle tiettyjä ikäviä asioita.

Moni fakta tai kysymys on voinut jäädä erohässäkässä auki. Mielenrauhaa ei saavuta sillä, että tietää mitä tarkkaan ottaen tapahtui ja miksi. Mielenrauhan voi saavuttaa sillä, että ei edes yritä saada selville kaikkia vastauksia. Kannattaakin päästää irti tarpeesta saada vastauksia, koska vastaukset tuppaavat herättämään vain uusia kysymyksiä. Vastauksien tivaamisen sijaan kannattaa tunnustella miltä kehossa tuntuu, kun ei tiedä ja antaa tunteelle tilaa.

Mitä enemmän exää ajattelet, sitä enemmän haluat olla hänen kanssaan yhteydessä. Ja mitä enemmän olet häneen yhteydessä, sitä enemmän häntä ajattelet. Kun halu ottaa yhteyttä ja/tai korjata suhde voimistuu kovaksi imuksi, istu alas niin pitkäksi aikaa, että impulssi hiipuu. Ota yhteys johonkin toiseen. Mieti: mitä loppujenlopuksi toivon?

Älä pidä itseäsi saatavilla siltä varalta, että toinen on sittenkin kiinnostunut. Joskus etäisyyden ottaminen vaatii siltojen polttamista. Parempi polttaa vanhat sillat kuin raahata niitä mukaan uuteen suhteeseen.

Nappaa kaipauksen viesti

Toivo on kuin hirsi, jossa roikkuminen riuduttaa. Siksi toivo on tärkeää tappaa. Ennen toivon tappamista saattaa olla hyvä tehdä mielikuvaharjoitus, jossa toinen on ”tullut järkiinsä” ja palaa takaisin ”muuttuneena” ja katuvana luoksesi. Kuvittele elävästi, miten exän sinua kohtaan tuntema inho tai viha on muuttunut kaipaukseksi. Eron tuska kaikkoaa, kun hän lupaa ja vannoo kaiken varmasti onnistuvan. Kehosi rentoutuu kauttaaltaan kun tunnet hänen tuoksunsa. Rakastutte kuin taikaiskusta toisiinne intohimoisesti. Kaikki on paremmin koskaan.

Mieti hetki, mikä tässä päiväunessa tuntui niin ihanalta. Mikä on se asia tai tunne, jota syvimmiltään kaipasit? Reagoitko exän katumukseen mielihyvällä ja helpotuksella vai kenties vihalla ja inholla. Tai kenties tunteet ovat ristiriitaisia.

Joku voi kysyä, miksi pitäisi kiusata itseään joutavilla unelmilla. Todellisuudessa exä ei ole palaamassa nyt eikä koskaan? Syitä mielikuvaharjoitteluun on kaksi.

  • Unelman mielikuvat ja sen tuomat tunteet kertovat, mikä exässä oli sinulle elintärkeää. Kaipauksen ja surun tehtävänä on muistuttaa siitä, että varmasti muistat tavoitella tulevaisuudessa ”sitä vitamiinia” jota exä toi elämääsi. Vaikka et enää voi saada X-vitamiinia exältä, voit saada sitä joltain muulta ihmiseltä. Jos suostut kuulemaan kaipauksen takana olevan viestin, kaipuu voi väistyä eikä kaipauksen tarvitse enää piinata ja muistuttaa sinua.
  • Kun kohtaat sisäisen lapsesi kokeman pohjattoman kaipauksen, osaat nyt aikuisena rauhoittaa ja lohduttaa sisäistä lastasi itse ja omavaraisesti.

Suremisen alku

Eron sureminen ei voi alkaa ennen kuin toivo paluusta entiseen on kuollut. Suhde on kuollut, koska erolle on olemassa riittävän hyvät syyt. Kaipauksen yllättäessä ne on hyvä kirjoittaa muistiin paperille, koska suhteen aikaisten ahdistusten, pettymysten, surun, epävarmuuden, turhautumisen, pelon, ärtymyksen, riittämättömyyden, epätoivon ja ilottomuuden muistelu on omiaan tappamaan toivon; jos ei kerralla niin jokaisella mieleenpalautuskerralla. Et halua palata siihen, mitä oli. Yhteinen talonne on lopullisesti asuinkelvoton.

Vaikka epätodennäköinen tapahtuisi eli te kaksi joskus palaisitte joskus yhteen, vanha suhde on kuollut, koska siihen röttelöön ei ole paluuta. Molempien tulee kasvaa ihmisenä, jotta voisitte rakentaa kestävän talon. Ilman kasvua rakentaisitte samanlaisen röttelön kuin se, jonka juuri hylkäsitte.

Irtautuminen eli toivo yhteen palaamisesta on kuollut jos ja kun voit kuvitella viettäväsi rennosti aikaa exän ja hänen uuden kumppaninsa kanssa. Tai että exä ja nykyinen kumppanisi voisivat olla niin hyviä ystäviä, että voisitte viettää aikaa nelistään.

Tunteiden kohtaaminen

Paras tapa käsitellä tunteita on antaa niille tilaa, huomiota, ymmärrystä, myötätuntoa ja läsnäoloa. Välillä tunteet ovat sietämättömän voimakkaita, välillä tuskin huomattavia.  Anna tunneaallon tulla: ulise, itke, raivoa, kiroa yksiksesi. Ilmehdi korostuneesti ja ota tunnetta kuvaava asento ja pidä se vähintään 15 sekunnin ajan. Tunnustele, miltä ja missä tuntuu. Nimeä tunne tai tunteet ja niiden voimakkuus asteikolla 0 – 10. Ole tunteen kanssa niin kauan kun se menee itsestään ohi. Sivulla 45 – 50 on sarja kysymyksiä.

Voit olla tunteillesi lempeästi läsnä samalla tavalla kuin olet läsnä lapselle, joka kokee kipua tai epämiellyttäviä tunteita (tyyliin hammassäryn tai palovamman vuoksi). Voit kuvitella olevasi tuo lapsi, jota pidät rauhoittavasti sylissä. Kerrot hänelle, että vaikka juuri nyt on vaikeaa, asiat tulevat järjestymään. Jonain päivän olo on taas parempi.

Ero antaa oivan tilaisuuden oppia olemaan ystävällinen ja myötätuntoinen itseä kohtaan. Monet toimivat päinvastoin: he kohtelevat itseään ankarasti, pakottavat itsensä vaikeisiin tilanteisiin, piinaavat itseään menneisyyden virheillä. He piinaavat itseään pitkittyneellä syyllisyydellä ja häpeällä sekä pahentavat tilannetta juomalla, polttamalla tai uppoutumalla töihin tai lapsiin.

Tunnelukot eli skeemat

Skeemat ovat lapsuudessa ja nuoruudessa opittuja reaktioita tai keinoja selviytyä vaikeista tilanteista ja tunteista. Kun jokin ärsyke tai tapahtuma aktivoi skeeman, voit vältellä tai paeta tunnetta, voit hyökätä niitä vastaan tai voit antaa yllykkeille periksi. Skeema on tarkastelun tarpeessa jos ja kun järjellä ymmärrät, ettei näin kannattaisi toimia, mutta tunteet jumittavat sinut haitalliseen käyttäytymiskuvion radalle.

Tunnelukkoja kuvataan kirjassa 18 tavallisinta. Skeema on huono sana kuten tunnelukkokin. Skeeman aktivoiduttua tunteet eivät ole lukossa vaan pikemminkin kontrolloimattomissa ja valloillaan. Ilmiötä olisi helpompi lähestyä sanalla ”issue”. Eli miten minulla on taipumusta kohdata alistamista, riippuvuutta, hylkäämistä, epäonnistumista, vajavuutta jne. Skeemat ovat kuin arkoja kohtia ja haavoilla eli siinä mielessä lukossa. Osa skeemoista on niin väljiä, että pystymme toimimaan niiden sisällä joustavasti. Skeematestillä pyritään paikantamaan harmeja aiheuttavat arat ja jäykät kohdat.

Skeemojen vertauskuvana voi käyttää jukeboxia eli levyautomaattia. Se alkaa soittaa määrättyä levyä heti, kun joku tai jokin tapahtuma painaa kyseistä nappia. Kappaleet kestävät aikansa kuten tunteetkin, mutta sitten ollaan harmeissa, jos ja kun ikävä levy juuttuu päälle.

Ravinteet, myrkyt ja allergiat

Elämänkokemuksen kasvaessa alamme hahmottaa, mikä vaikuttaa meihin ravinteen tai myrkyn tavoin. Myrkky on ja tulee aina olemaan myrkky eli kartettava asia itsemme ulkopuolellamme. Allergia on sisäinen tulkinta, joten se voi helpottaa siedättämisen ja kasvun kautta. Skeema on kuin allergia, joka rajoittaa elämääsi niin kauan kuin se on olemassa.

Kasvu vai mahdoton muutos

Muuttumisen suhteen on erotettava kaksi dimensiota: voimme kasvaa aikuisemmaksi mutta emme voi vaihtua toiseksi. Pienestä männystä voi kasvaa iso mänty, mutta pikkumänty ei voi vaihtua kuuseksi. Jos kuvittelemme, että toinen kyllä vaihtuu mieleiseksi rakastamalla häntä tarpeeksi, tuloksena on molempien osapuolien turhautuminen.

Jos et hyväksy toista sellaisena kuin hän on eli mäntyä mäntynä ja kuusta kuusena, yrität joko suoraan tai verhotusti korjata häntä: kunhan muutut, rakastan sinua ehdoitta. Ehdolliseen rakkauteen lapsena tottunut lähtee tähän peliin, mutta hän ei halua tai voi korjaantua. Jos hän muuttuisi toivomallasi tavalla, tavoite saada sinulta vanhemman ehdotonta rakkautta ei toteudu. Niinpä hän ei muutu joko piruuttaan tai siksi, ettei kerta kaikkiaan pysty vaihtumaan toiseksi.

Myös halu kasvaa ”pikkumännystä” isoksi, on ”männyn” omissa ja otollisten olosuhteiden käsissä. Kasvu on ennen kaikkea ihmisen oma etu, mutta heti kun joku toinen yrittää patistaa meitä kasvamaan, seurauksena on vastareaktio.

Kun skeemat hankaavat vastakkain

Parisuhde on kuin kahden firman fuusio. Hernekeiton ja kaalikeiton voi yhdistää syötäväksi sapuskaksi. Sen sijaan hernekeitto ja kermainen kalakeitto ovat liian erilaisia.

Kun ihminen kasvaa aikuiseksi, hän oppii tuntemaan itseään. Hän tietää kenen kanssa voi keittää mitäkin soppaa ja mikä yhdistelmä ei käy alkuunkaan laatuun. Koska emme nuorena vielä tunne itseämme ja saatamme ryhtyä suhteeseen sopimattoman ihmisen kanssa. Itsetuntemus voi kehittyä vain olemalla itsensä kanssa – ja juuri siihen ero antaa mahdollisuuden.

Varsinainen soppa syntyy siitä, kun kaksi ihmistä vuorollaan tai yhtä aikaa pakenee, välttelee, antautuu, pinnistelee, hyökkää omien skeemojensa mukaan. Riitoja ja hankaluuksia syntyy, jos puolisoiden jäykät skeemat ruokkivat ja lukitsevat toinen toisiaan. Molempien on hyvä työskennellä omien skeemojensa kanssa. Sivuilla 83 – 101 on lueteltu eri skeemat sekä se, millainen kumppani on minkäkin skeeman omaavalle myrkkyä tai balsamia.

Jos puolisollasi ei ole jäykkiä skeemoja, hän saattaa kyetä tasaamaan sinun arkojen kohtiesi myrskyjä. Jos sydämessäsi on ikään kuin reikä, sydämesi tuntuu olevan kunnossa niin kauan kun puoliso kaataa siihen rakkautta. Alat kuitenkin pelätä ulkoisen rakkauden loppumista. Olet kuin vanhemmista riippuvainen lapsi. Pelko ja riippuvuus toisesta voi saada sinut käyttäytymään niin hankalasti, että puoliso kyllästyy ja vetäytyy.

Ole oma vanhempasi

Meillä on taipumusta hankkia unissakävelijän varmuudella puoliso, joka rakkaudellaan paikkaisi sydämen haavat ja kipeät kohdat. Oman vanhemman kaltainen puoliso on mukavan tuttu. Osaamme tulla vaikka kuinka vaikean puolison kanssa toimeen, koska olemme opetelleet sitä lapsesta asti. Meissä oleva lapsi suorastaan provosoi kumppanissamme vanhempiemme kaltaista käytöstä, koska se ikään kuin oikeuttaa meidät käyttäytymään lapsen tavoin.

Arkoja kohtia jäi meissä niihin kohtiin, joissa vanhempamme eivät osanneet rakastaa meitä ehjäksi. Odotamme, että puoliso rakastaa meidät ehjäksi. Jos emme saaneet vanhemmilta tarpeeksi ymmärrystä, yritämme saada sitä kumppanilta. Kun sitten epäonnistumme, emme enää yritä lainkaan (välttely), yritämme, mutta luovutamme (antautuminen) tai yritämme liikaa (hyökkäämme). Voit arvioida oman tyylisi selviytyä (välttely, antautuminen vai hyökkääminen) sivuilla 129 – 131 olevassa kyselyssä.

Puoliso ei voi mitenkään päin rakastaa meitä ehjäksi siitä yksinkertaisesta syystä ettemme ole enää pieniä lapsia. Mistään ei löydy niin suurta syliä, johon voisimme mennä kuten vauva tai taapero menee aikuisen syliin. Ainoa ihminen, joka voi rakastaa sinut ehjäksi, olet sinä itse. Vain sinä voit nähdä ja hyväksyä sisälläsi olevan lapsen sellaisena kuin hän todella on. Kukaan muu ei voi oppia tuntemaan sinua niin hyvin kuin sinä itse.

Jos et osaa antaa itsellesi sitä mitä todella tarvitset, et kykene tasavertaiseen ja toimivaan parisuhteeseen kenenkään kanssa. Jos et osaa suhtautua itseesi ja ikäviin tunteisiisi lämmöllä, lempeydellä ja myötätunnolla, suhtaudut niihin lapsuudesta tutulla kylmyydellä, ankaruudella ja rankaisevuudella. Jos sisälläsi ei ole riittävästi lämpöä, siellä on kylmyyttä.

Omien skeemojen kanssa työskentely on aina hyvä ratkaisu. Nyt on aika korjata lapsuudessa ja nuoruudessa syntyneet haavat. Anna aikuisena sisäiselle lapsellesi se myötätunto, hellyys, lohtu ja turva, jota hän tarvitsee. Hanki nalle, nukke tai jokin pehmolelu, joka kuvastaa pientä itseäsi. Paina tuo nalle rintaasi vasten tai ota se kainaloon. Puhu sille rauhoittavasti.

Tai kuvittele olevasi kalliosaari ja siinä oleva majakka, jotka ottaa järkähtämättä vastaan tuskan, surun ja yksinäisyyden suuret aallot ja kuohut. Majakka antaa sisäiselle lapsellesi valoa, lämpöä ja suojaa niin, ettei pikkuinen pääse huuhtoutumaan mereen. Pahin on juuri nyt tässä, joten keskity selviämään tästä hetkestä. Ota aallot vastaan ja tunne ne sellaisina kuin ne ovat sillä myrsky kestää vain aikansa. Vähitellen huomaat rauhoittuvasi, koska laulun sanoin: myrskyn jälkeen on poutasää.

Remontti ennen uutta alkua

Jos ja kun vanhaa suhdetta vertaa taloon, se oli monilta osin laho ja homeinen. Perustukset saattoivat alun perin olla huteralla pohjalla. Tarvitset aikaa pilalle menneiden osien purkamiseen. Tai peräti koko talo pitää purkaa ja miettiä rauhassa, millaisen talon voi ja haluaa rakentaa tilalle. Jotkut ovat purkaneet talonsa hyvinkin pitkälle ennen lopullista eropäätöstä. Jos ero tulee kuin salama kirkkaalta taivaalta, purkutyöt ovat tietenkin aivan alkutekijöissään.

Ihmissuhde vertautuu myös yhteiseen matkaan. Reissussa oppii ja rähjääntyy. Bensakin voi loppua. Koska rankan reissun jälkeinen uusi matka vaatii paljon voimavaroja, sille ei kannata loikata rikkinäisenä ja uupuneena. On tärkeää ladata akkuja ja toipua kunnolla edellisestä matkasta.

Kun meidät on jätetty torjuttuna yksinäiseksi, se voi tehdä meistä tarvitsevia. On inhimillistä kuvitella, että olemme valmiimpia uuteen suhteeseen aiemmin kuin mitä olemmekaan. Hukassa oleva löytää helposti toisen samanlaisen. Vertaiskokemusten vaihtaminen voi tuntua hyvältä, mutta kohtalotovereiden yhteenkuuluvuudentunnetta ei kannata sekoittaa parisuhdetta kannattelevaan rakkauteen.

Suru kannattaakin kohdata heti sopivan hetken tullen. Jos ja kun pääsee koteloitumaan sisälle, sillä on taipumusta putkahtaa esiin sinulle sopimattomana hetkenä. Et enää muista, mistä käsittämätön suru ja/tai masennus oikein tuli. Laastarisuhde estää syvällisen suremisen. Jos haet toipuessa laastariseuraa, ole rehellinen itsellesi ja toiselle. Muuten satutat sekä omaa että toisen särkynyttä sydäntä vielä lisää.

Jos ajatellaan uutta suhdetta enemmän tai vähemmän perusteellisesti rempattuna talona, tarvitaan usein monenmoista kävijää ennen kuin löytyy se kumppani, joka haluaa asua kanssasi ja jonka kanssa haluat laajentaa taloa. Kun kutsut ”kylään” uusia ihmisiä, se on riskialtista ja tuottaa väistämättä pettymyksiä. On sattuman kauppaa millaisia ihmisiä kohtaat. Mutta mitä useampaan ihmiseen tutustut, sitä todennäköisemmin sopiva kumppani löytyy.

Toiveita ei kannata heti kärkeen asettaa kovin korkealle, koska käytännössä ”pitää suudella montaa sammakkoa” ennen unelmien prinssi tai prinsessa löytyy. Sammakoita ei kannata suudella umpimähkään vaan kannattaa ensin miettiä, millainen on sinulle sopiva elämä ja elämän tapa. Kun elät todeksi sinulle elämää todeksi, sopiva kumppani hakeutuu siihen rinnalle. Kun liikut elämässä haluamaasi suuntaan, huomaat pian, ketkä ovat samalla matkalla.

Kun tutustut uuteen puolisokokelaaseen (upukas), kysy itseltäsi:

  • Mikä hänessä kiinnostaa?
  • Mitä toivot kokevasi hänen kanssaan?
  • Millaiseksi koet itsesi hänen seurassaan?
  • Millainen ihminen hän todellisuudessa on?
  • Kuinka paljon haluat itse avautua?
  • Miten juuri tällainen ihminen sopii sinun elämääsi tai ”tontillesi”?
  • Olenko hakemassa hänestä väliaikaista vai pysyvämpää kumppania?

Onkin tärkeä miettiä jokaisen upukkaan suhteen erikseen, kuinka pitkälle haluan edetä tämän ihmisen kanssa. Mistä tiedät, että tämän upukkaan sopivuus on riittävästi ”tarkastettu”. Yhden kokelaan suhteen riittää kahvikupposen juominen. Saat jo ensimmäisellä tapaamisella käsityksen siitä, millaiset tyypit eivät tule missään tapauksessa kyseeseen. Jonkun toisen kanssa voi olla mielenkiintoinen keskustelu, mutta yhteinen leffaretki riittää vakuuttamaan, ettei yhteistä tulevaisuutta ole. Kolmannen kanssa edetään pidemmälle. Vaikka parisuhteesta ei tule useimpien ehdokkaiden kanssa mitään, deittaillessa tulet menestyksellisesti tutustuneeksi moneen uuteen ihmiseen.

Kävi miten kävi, tulet deittaillessa tehneeksi monta mielenkiintoista retkeä, tulet nähneeksi monta kiintoisaa leffaa ja käyneeksi monta opettavaista keskustelua. Opit myös yrityksen ja erehdyksen kautta, että sinulla ja jokaisella tapaamallasi ihmisellä on juuri hänelle sopiva temperamentista ja elämänkokemuksista johtuva avautumistahti.

Se, että on tutustunut uuteen ihmiseen, ei tarkoita, että hänen kanssaan pitäisi ryhtyä parisuhteeseen. Aloittaminen ei tarkoita sitä, että pitäisi jatkaa. Jos antanut yhden mahdollisuuden ei tarkoita sitä, että pitäisi antaa toinen, kolmas, neljäs, jne. Vaikka antaa yhden tilaisuuden lipua ohitse, uusia on tulossa. Mutta jos ei anna tutustumisille mahdollisuutta, ei voi onnistua.

Kannattelu ja ihastelu

Kun olemme vauvoja, vanhempiemme tulisi kannatella tunnetasolla ja fyysisesti. Vähitellen opimme kävelemään itse ja kannattelemaan myös tunnetasolla itse itseämme. Osaamme etsiä vaikealla hetkellä ulkopuolista kannattelua.

Ihastumisen tarkoitus on pitää meidät kiinni toisessa niin kauan, että saamme tietää, mikä hän on oikeasti miehiään tai naisiaan. Vasta sen jälkeen voimme rakastaa häntä ja valita hänet aidosti.

Jos emme voi kokea itseämme ehyeksi ilman toiselta tulevaa jatkuvaa todistelua omasta fantastisuudestamme, tulemme riippuvaiseksi ihastumisista. Ahdistumme perusteellisesti heti, kun vastapuolen vaaleanpunaiset lasit alkavat rakoilla ja upukas alkaa löytää meistä todellisia tai kuviteltuja vikoja. Ahdistuksen lievittämiseksi lennämme oitis uuteen suhteeseen, jolloin meihin korviaan myöten ihastunut ihminen kannattelee sitä itsemme osaa, jota emme pysty itse kannattelemaan.

Jos ja kasvamme itse kannattelemaan tuota osaa itsessämme, voimme rauhallisesti olla se, mikä olemme. Mielenkiintoisinta sarjaihastumisessa on, että se on pohjimmiltaan keino pitää muut ihmiset etäällä itsestä. Todellinen läheisyys voi syntyä vain siitä, kun toinen ihminen hyväksyy meidät avoimin silmin nahkoineen karvoineen.

Itsensä kannattelun ohella on tärkeää kyetä olemaan yksin, koska muuten kuka tahansa mukiin menevä ihminen revitään omaan kylkeen. Vaikka hänen kanssaan voi olla ihan mukavaa yhteistä tekemistä, hän ei riitä sellaisena kuin hän on. Syntyy hiljaa hankaava tyytymättömyys. Pahimmassa tapauksessa yksinäisyyttä kammoava voi päätyä olemaan sellaisen hyypiön kanssa, jota ei pysty sisimmässäsi hyväksymään.

Suhdekaruselli

Jos jäykkiä skeemoja ei tiedosteta ja kyseenalaisteta, elämäsi on kuin karuselli, jossa sama tarina tai kuvio toistuu kerta toisensa jälkeen, vaikka jokaisella kierroksella on mukana kyydissä uusi ihminen. Ja vaikka karusellisi kääntäisi suuntaa, se on edelleen sama lapsuudenkodista peräisin oleva karuselli. Upukas eli uusi puolisokokelas on oikeasti oma persoonansa ja hän ansaitsee tulla kohdelluksi omana itsenään. Siksi on tärkeää etsiä upukkaasta eroja exään ja omiin sukulaisiin nähden.

Karusellissa tiedostamattomat skeemat vaikuttavat täysillä myös seuraavassa suhteessa. On tyypillistä kokea, että upukas aivan kuin exä. Pelkkä sukupuoli voi riittää ärsykkeeksi. Voit pelätä että upukas kohtelee sinua samalla tavalla kuin exä. Jos exä esimerkiksi alisti sinua, voit kokea että upukin alistaa, vaikka todellisuudessa hän ei edes yritä alistaa. Jos ja kun et huomaa, että alistaja on exän kuviteltu muisto eikä upukas, alat reagoida upukkaaseen kuten exään. Pahimmassa tapauksessa todellakin elävöität upukkaassa piilevän alistajan. Voi käydä myös niin päin, että kun huomaat upukkaan antavan sinulle vapauksia, saatatkin itse riehaantua alistajaksi.

Halki poikki pinoon

Kun emme pysty hyväksymään upukasta sellaisena kuin hän pohjimmiltaan on, alamme ärsyyntyä ja turhautua toisen arkipäiväisiin tapoihin. Päädymme toimiaan kriittisen, tuomitsevan ja hylkäävän vanhemman tavoin. Tämä aktivoi toisessa miellyttämisyrityksen rakkauden toivossa; kuusi yrittää esittää mäntyä. Kritisoitu yrittää tehdä kaikkensa parisuhteen eteen, mutta tekee kritisoijan mielestä hän tekee vääriä asioita väärin. Suhde hyytyy hakaukseen.

Jos et ole saanut ilmaista todellisia halujasi lapsena, et pysty tietämään tai ilmaisemaan syvimpiä halujasi nytkään eli tyydyt näennäisesti siihen, mitä saat. Ja kun kiltisti tyydyt puolinaiseen suhteeseen, asetat kumppanin tiedostamattomasti vanhemman asemaan ja pysyt lapsen kaltaisena. Odotat hänen tyydyttävän automaattisesti hyvän vanhemman tavoin. Vaikka se on vaikeaa, sinun on pystyttävä sanomaan toiselle suoraan, että hän ei ole se, johon haluat sitoutua. Varsinkin uhrautuva ihminen kärsii mieluummin itse kuin tuottaa toiselle kärsimystä. Alistuva pelkää toisen vihaa.

Kun et pysty tekemään irtiottoa avoimesti ja suoraan, tulet käyttämään passiivis-agressiivisesti eli pilailet. Siten pitkität omaa ja toisen tuskaa. Käy kuin tarinassa koiran hännän katkaisussa. Koska isäntä sääli koiraansa, hän päätti katkaista hännästä vain sentin viikossa. Ja vaikka katkaisisikin häntää vain yhdestä kohdasta, häntää ei saa hiertää poikki hitaasti vaan se tulee katkaista kerrasta poikki kirurgin veitsellä.

Sopiva läheisyyden aste

Paniikinomainen vimma päästä toista heti lähelle upukasta johtaa liialliseen yrittämiseen, mikä lisää pettymyksen riskiä entisestään. Mitä pitemmälle suhde ehtii kehittyä, sitä voimakkaampia tunteita suhteen loppuminen herättää. Mitä rikkinäisempi sydän, sitä varovaisemmin kannattaa edetä vaikkapa nettideittailussa.

Jotta voit päästä toisen lähelle, ja hän voi päästää sinut lähelle, molempien on uskallettava olla enenevästi avoin, rehellinen, tunteva ja tarvitseva. Silläkin uhalla, että tulisit torjutuksi. Läheisyyden lopullisen asteen määrittää se osapuoli, joka haluaa pysyä etäämmällä. Eli jos toinen yrittää päästä lähemmäs, etäisyyttä haluava kokee sen ahdistavana ja ottaa enemmän etäisyyttä. Mikäli molemmat pitävät toisiaan etäällä, suhde ei saavuta vedenjakajaa, jolla sitoutuminen toiseen tapahtuu. Upukkaasta tulee oikeasti puoliso. Rajapisteen ylittämisen jälkeen kiintymys toista kohtaan on suurempi kuin epävarmuus omista ja toisen tunteista. Suhteen omaehtoinen lopettaminen tuntuisi liian pahalta.