Abhidharma eli buddhalainen psykologia

Koska en ole perillä budhhalaisesta psykologiasta eli abhidharmasta, joten myötäilen määritelmässä Timo Klemolan kirjaa Mindfulness. Abhidharma kuuluu buddhalaisten tekstien kolmeen koriin. Abhidharma tekstit ovat mindfulnessin historialliset juuret ja ne sisältävät oppineiden systemaattisia tutkielmia Buddhan opetuksista ja buddhalaisista käsitteistä. Se vastaa länsimaiden fenomenologista tutkimusperinnettä. Menetelmänä on introspektio.

Dharma on Buddhan eksistenssianalyysi ja siihen kuuluu neljä prinsiippiä:

  1. Dukha käännettään usein kärsimykseksi, mutta Timo Klemola puhuu tyytymättömyydestä. Olemme suuren osan ajasta tyytymättömiä itseemme, toisiin ihmisiin, taloudelliseen tilanteeseemme, maailman tapahtumiin.
  2. Tyytymättömyytemme johtuu halujemme luonteesta. Stoalaiset ovat tässä samoilla linjoilla todetessaan: jos ymmärtäisimme olla haluamatta sitä, mikä ei toteudu, emme olisi tyytymättömiä. Tyytymättömyys johtuu siitä, että haluamme asioita, joita kukaan ei voi saada: rajatonta vaurautta, ikuista nuoruutta, tunteiden muuttumattomuutta jne. Mainonta ja manipulaatio hyödyntävät haluamisen logiikkaa.
  3. On hyödyllistä tuntea oman haluamisensa luonne. Se on eri asia kuin haluamisesta luopuminen. Kun ymmärrämme halujemme toimintaa, emme enää toimi automaattisesti ja voimme harjoittaa itsekasvatusta. Voimme tietoisesti luopua tyytymättömyyttä tuottavista haluista. Emme hirttäydy tai takerru himoitsemiimme kohteisiin.
  4. Sokeasta haluamisesta pääsee irti noudattamalla Buddhan jaloa kahdeksanosaista keskitien polkua. Siinä on kolme osaa: viisaus (prajna), eettinen toiminta (sila) ja mielen harjoittaminen (samadhi).

Jalon polun kahdeksan osaa

  • Viisaus sisältää oikean 1) näkemyksen ja 2) aikomuksen
  • Etiikka sisältää oikean 3) puheen, 4) toiminnan ja 5) ammatin ja elinkeinon
  • Mielen harjoittaminen sisältää oikean 6) ponnistuksen, 7) tarkkaavaisuuden ja 8) keskittymisen