Ajattelu pois autopilotilta

 

Kun jokin skeema, toimintatapa tai ajatustottumus on päässyt juurtumaan ”tyvitumakkeisiin” eli selkäytimeen, toimimme sen kummemmin ajattelematta autopilotilla. Jos tottumus on haitallinen, sen muuttamiseen tarvitaan pysähtymistä tai ainakin hidastamista.

Kerta kerran jälkeen hidastaessa tulemme tietoisemmaksi motiiveistamme, valinnoistamme ja valintojen seurauksista. Voimme valita viisaamman toimintatavan automaattisen reagoimisen sijaan. Yksi mahdollisuus on puuttumattomuus eli jokaiseen tilanteeseen ei tarvitse reagoida lainkaan. Joitain asioita voi jättää silleen. Vapautta on myös vapaus vain olla.

Hidastaminen

Siinä missä automaattinen ajattelu perustuu ei-tietoiseen, nopeaan, ennakkoluuloiseen reaktioon, tietoinen toiminta perustuu viipyilevään huomioon, selkeään ymmärrykseen ja valintaan. Timo Klemola vertaa kirjassaan Mindfulness viipyilevää huomiota kirurgin veitseen, jolla teemme yhä tarkempia erotteluita ja tulemme tietoiseksi mielen tapahtumista. Saamme todellisemman kuvan kohteesta, jolloin emme toimi ennakkoluulojen perusteella.

Kaikki liikkumisen tavat, joissa pyritään hitaaseen tietoiseen liikkeeseen, jossa hengitys, liike ja mieli yhtyvät, toimivat erinomaisina läsnäolon harjoitteina. Tällaisia ovat mm. joogan, taijiquanin, qigongin tai asahin harjoitteet. Hidastettaessa pitäisi löytyä seuraavat vaiheet.

TAHTO -> HUOMIO -> KOHDE -> YMMÄRRYS -> TOIMINTA

Ajattelu mikroskoopissa 

Kun tietoisuutta analysoidaan viimeisen päälle, Abhidharmassa eli buddhalaisessa psykologiassa kuvataan viisi vaihetta ovat peräti 17 eri tietoisuustapahtumaa. Ne syntyvät, kestävät hetken verran ja lopulta katoavat. Tietoisuuden virtaa voi verrata myös helminauhaan, jossa nämä tietoisuuden välähdykset tai atomit esiintyvät. Arkisessa tapojen muuttamisessa ei tarvitse mennä näin syvälle, mutta olkoon tämä lista mukana kuriositeetin vuoksi.

  1. Tietoisuus virtaa.
  2. Perusvirta värähtää.
  3. Perusvirta keskeytyy, kun havaitsemme kohteen.
  4. Aistiporttitietoisuudessa huomio kääntyy kohdetta kohti.
  5. Näkö- kuulo- tai tuntotietoisuus nousee, mutta ei vielä tunnista kohdetta.
  6. Vastaanottava tietoisuus nousee ja tietoisuus alkaa vastaanottaa kohdetta.
  7. Kohdetta tutkiva tietoisuus nousee ja se alkaa tutkia kohdetta.
  8. Kohde tunnistetaan eli kohde ymmärretään joksikin ja määrittelevä tietoisuus synnyttää siitä, representaation.

9-15. Syntyy toimintaimpulssi eli tietoisuuden hetki nousee esiin seitsemän kertaa. Tässä kohtaa vapaa tahto ja karma astuvat kuvaan. Karma koostuu niistä vaikutuksista, mikä nousee esiin helminauhan elämänhistoriallisten helmien vaikutuksesta. Jos tietoisuus tunnistaa kohteet ilman vääristymiä, toiminnasta tulee harkittua ja eettistä. Jos tietoisuus tunnistaa kohteen väärin, toiminnasta tulee epäeettistä.

16–17. Lopuksi nousee rekisteröivä tietoisuus kaksi kertaa eli prosessi rekisteröityy tietoisuuteen ja voi vaikuttaa tulevaisuudessa tietoisuustapahtumiimme.