Big Five eli viisi suurta persoonallisuuden piirrettä

 

Psykiatrian kuvaamat persoonallisuushäiriöt olivat 1900-luvun alussa tavallisin tapa kuvata henkilökohtaisia tyylejä. Puhtaan psykologisesti persoonaa tutki ensimmäisenä Raymond Cattell. Hän seuloi 1940-luvulla Gordon Allportin 4500 ominaisuuden joukosta kuusitoista persoonallisuuden piirrettä, joita sitten testattiin.

Koska 16 piirrettä on aika työlästä hahmottaa kerralla, käytännössä sovelletuimman persoonallisuuskartoituksen tittelin vei äidin ja tyttären Myers-Briggsin MBTI-testi. Koska MBTI perustuu Carl Jungin väärin ymmärrettyyn teoriaan, korvaisin ns. FIRO-testillä. Tulen kuvaamaan FIROa joskus myöhemmin.

Nyt tutkimme, miten kolme perustemperamenttia aloitteellisuus, kontrollipyrkimys ja  taipumus kokea kielteisiä tunnetiloja vaikuttaa viiden tärkeimmän persoonallisuudenpiirteen syntyyn.

Big5 eli viiden tärkeimmän persoonallisuuden piirteen idea on helpompi ymmärtää jos ajattelee persoonallisuuden piirteiden olevan värejä maalarin väripaletilla. Suluissa olevat numerot kuvaavat ominaisuusryppään perinnöllisyyttä.

Jos tunnollisuuden turkoosia ei ole paletissa, sitä ei voi käyttää taulussakaan. Jos käytössä on paljon mustaa väriä eli neuroottisuutta, taulusta tulee helposti synkkä. Piirteet ovat toisistaan riippumattomia. Niinpä Kallella voi olla paljon neuroottisuuden mustaa, mutta tuskin lainkaan ulospäin suuntautuneisuuden punaista. Vihreä avoimuus on hyödyksi sekä luovuudessa että viisastumisessa. Neuroottisuuteen yhdistyessään vihreä luovuus tuo ehkä taiteellisia teoksia, mutta ei tiedettä. Tieteellisessä työssä onnistumiseen vaaditaan aimo annos tunnollisuutta avoimuuden lisäksi.

Jos haluat suuntaa antavan käsityksen persoonallisuutesi pääpiirteistä, voit googlata: big five test. Netissä voit täyttää Berkeleyn yliopistossa toimivan psykologi Frank J. Sullowayn luoman englanninkielisen online-testin. Käytyäsi testin loppuun saat summittaisen tiedon siitä, millainen olet verrattuna muihin testin suorittaneisiin. Jos saat tulokseksi tunnollisuudesta vaikkapa 74, se tarkoittaa, että 73 prosenttia aiemmin testatuista on vähemmän tunnollisia kuin sinä.

Kypsään persoonallisuuteen on totuttu liittämään alhainen neuroottisuus eli pieni, mutta pitävä katto. Elämänkokemus voi opettaa, ettei jokaisen pikkuasian kanssa ei kannata hötkyillä. Myös sovinnollisuus ja tunnollisuus näyttävät lisääntyvän kokemuksen myötä, ja ne myös ennustavat pitkää ikää. Sovinnolliset karttavat toraa, jolloin ihmissuhteiden turvaverkko vain tihentyy elämän myötä. Tunnolliset noudattavat terveitä elämäntapoja eivätkä joudu hurjapäisyyttään onnettomuuksiin.

Vaikka saammekin syntymätemperamentin mukana joitakin värejä, traumat voivat tehdä rohkeasta aran. Vastaavasti turvallinen ympäristö ja rohkaisevat kokemukset voivat innostaa ujoa tutustumaan tuntemattomiin. Elämän kovat kolaukset voivat kasvattaa tunnollisuutta sellaisessakin, jolla tunnollisuuden turkoosia ei alun perin paletissa ollutkaan.

okainen meistä maalaa elämänsä muotokuvaa tai kertoo elämänsä tarinaa. Iäkkäänä maalauksessamme voi olla monta maalikerrosta päällekkäin. Omakuva voi tuntua pitkään osuvalta, kunnes tulee tarve kuvata itsensä aivan uudelleen. Voimme myös maalata erillisen taulun ajasta ennen ja jälkeen suuren muutoksen. Nykyisenä postmodernina aikana saatamme elää jopa ”monta elämää” samassa kehossa. Elämäntauluun valitsemme oleellisimmat kohtaukset tai niiden symbolit.

””

Idealähteenä kirja Riitta-Leena Metsäpelto & Taru Feldt (toim.): Meitä on moneksi. Persoonallisuuden psykologiset perusteet. PS-kustannus 2009.