Elämänkaarimetafora

 

Identiteetti ja sen painopiste voi muuttua elämän eri vaiheissa. Nuorena kukonpoikana  on halua ja energiaa uhota, mutta  elämän ehtoolla voi kiinnostaa elämän seuraaminen omalta näköalapaikalta. Samoin kuin oma lempinimi voi muuttua eri elämänvaiheessa, myös oma identiteetti voi muuttua. Olemme kuin maatuskanukkeja, joiden aikaisempi identitetti sykkii uudempien sisällä.

Charles Faulkner jäsentää elämää vuodenaikojen mukaan kasettisarjassaan The Mythic Wheel of Life.

Elämän keväässä neito tai nuorukainen etsii paikkaansa maailmassa ja pohtii, mikä minusta tulee isona. Tämän elämänvaiheen tarinatyyppi on romanttinen komedia, joka päättyy elämänkumppanin tai elämäntehtävän löytymiseen. Tuhkimo, Lumikki, prinsessa Ruusunen ja monet muut tarinat päättyvät toteamukseen: ”ja he elivät elämänsä onnellisina loppuun asti”.

Elämän kesästä puhutaan silloin, kun vakituinen kumppani on löytynyt ja hänen kanssaan ryhdytään kasvattamaan pesuetta. Se on taistelua uuden elämän puolesta rinta rinnan puolison kanssa. Mutta voi rakentamisen kohteena olla myös kollektiivinen pyrintö kuten esimerkiksi jonkin uudistuksen aikaansaaminen. Tällöin kumppaneina ovat aate- tai työtoverit. Myös ura voi kukoistaa ja tuottaa hedelmää.

Ennen pitkää elämän ehtoo ja syksy alkavat ilmoittaa tulostaan kolotusten ja voimien hiipumisen muodossa. Lapset lentävät pesästä, mikä voi olla haikeaa ja vapauttavaa. Omat vanhemmat ja näiden ikätoverit alkavat kuolla, jolloin huomaamme olevamme seuraavana jonossa Pietarin portilla. Nuoret leijonat syöksevät vallasta kalkkiksena pitämänsä alfauroksen tai -naaraan. Maailma kääntyy päälaelleen. Entinen voittaja häviää eniten. Mutta kuuluuhan syksyyn myös sato, joka kerätään ja roippeet kompostoidaan. On hyödyllistä luopua kulahtaneesta painolastista, koska muuten ei synny tilaa uudelle. Fenix-lintu ei voi uusiutua ellei se välillä pala poroksi.

Sitten koittaakin hyinen talvi, synkkä sydänyö, absoluuttinen nollapiste. Elämä vaikuttaa tuiki tarkoituksettomalta ja toivottomalta. Vain musta huumori naurattaa, koska siinä paljastuu elämän julma ironia. Toisaalta talvi on leppoisan levon aikaa. Karhun ei kannata kirmata ylös talviuniltaan, jos saatavilla ei ole kunnon sapuskaa. Liian aikaisin itävä kasvi voi kuolla takatalven yllättäessä. Oikeaa ylösnousemuksen hetkeä kannattaa silti vaania.

Syklejä syklien sisällä ja lomassa

Koetut vuodenajat eivät noudata passi-ikää. Nuori voi kokea olonsa ironisen synkäksi, ja sama ihminen kokee elämänsä kevään koittavan vasta viisikymppisenä. Innostus johonkin harrastukseen, ammattiin tai työpaikkaan voi käynnistää uuden kierroksen. Tai maanantaina itänyt romanssi voi olla nuukahtanut perjantaihin mennessä. Ura-, perhe- ja aate- ja sielunelämä voivat olla eri vuodenajassa. Perhe-elämä voi kukoistaa, mutta usko aatteeseen on ehkä kuollut. Ihminen voi jälleensyntyä psyykkisesti monta kertaa saman kehon sisällä, ja avioliitto voi syntyä uudelleen saman siipan kera.

Määritä elämäsi metametafora

Identiteettimetaforasi voi kuulua johonkin metametaforaan, joka antaa tarinalle tietyn paikan elämänkaaressa ja kontekstin. Mikä seuraavista metametaforista kolahtaa juuri nyt sinuun?

Päivänaika: aamu, päivä, ilta, yö

Eläin: syntymä, kasvu, lisääntyminen, kuolema

Läsnäolo: saapuminen, oleminen, lähteminen

Tarina/näytelmä: alku, kehittely, kliimaksi, loppu

Matka/tie/joki: alku, matka, saapuminen perille

Taakka/tehtävä: taakan saanti, kanto, vapautuminen

Kasvi: siemennys, kukoistus,  hedelmät, kuihtuminen

Ainetta/energiaa: tankki täynnä, tankki tyhjänä

Kone: uutena toimii, koneisto yskii, tulee vikoja, romutus

Peli: alkupanostus, voitto/tappio, voittojen kotiutus

Taideteos: inspiraatio, luominen, mielihyvä, pohdiskelu

Vuodenaika: kevät, kesä, syksy, talvi