Watson & Watson tarkastaa arvot tositoimista

1900-luvun alussa vaikuttanut psykologi ja behaviorismin isoisä J.B. (John Broadus) Watson tapasi sanoa ”People mean what they do eli ihminen tarkoittaa sitä, mitä hän tekee. Yksi teko puhuu enemmän kuin tuhat sanaa, voisi olla Watsonin motto.

Vaikka todellisella J.B. Watsonilla ja kuvitteellisen Sherlock Holmesin kanssa työskennelleellä tri Watsonilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa, voit hetken kuvitella, että sinut on palkattu viikoksi Watson & Watsonin etsivätoimistoon tarkkailemaan omia tekemisiäsi.

Jotta pystyt paremmin asettumaan etsivän asemaan, tarkkaile kotona olevaa itseäsi ikään kuin kotisi olisi lasten nukkekoti tai Big Brother -talo. Tietenkin voit tarkkailla seurattavaasi myös työssä tai harrastuksissa. Mitä seurattavan elinympäristö, vaatteet sekä toiminta kertovat? Mitä päätelmiä hänestä voidaan tehdä? Valitseeko hän tosielämässä samoin kuin kehuu juhlapuheissa tekevänsä?

Aina kun puheiden ja tekojen väliltä löytyy ristiriita, se on noloa. Varsinkin, jos sattuu olemaan viimeinen, joka ristiriidan huomaa.

Mikä mielen täyttää?

Tavallisen etsivätoimiston etsivä näkee vain tarkkailtavansa teot ja ympäristön, mutta Watson & Watsonin etsivänä osaat lukea myös seurattavan ajatuksia ja motiiveja. Mitä tai ketä seurattavan mieli hakeutuu ajattelemaan, kun sillä ei ole tähdellisempää tekemistä? Merkitse ajatuksia sellaisenaan muistiin tai tukkimiehen kirjanpitona aihepiireittäin. Mikä aihepiiri saa eniten osumia? Ovatko ajatukset vaihtelevia vai onko niissä samoja jorinoita? Jos on, olisiko seurattavan hyvä vaihtaa ajatuksia jonkun toisen kanssa?

Muistiinpanoja varten voit piirtää paperille kaksi sisäkkäistä ajatuspilveä. Sisimpään pilveen kirjoitat keskeisimmät ydinajatukset eli ne, jotka pyörivät eniten mielessä. Ulommaiseen pilveen merkitset pakollisia pohteita. Ja pilvien ulkopuolelle kirjoitat ne ajatukset, joita pitäisi ajatella mutta ne vaan aina lipsahtavat mielestä.

Aika hyvä mittari

Koska jokaisella on aikaa tasan 24 tuntia vuorokaudessa, ei voi syntyä tilannetta, jossa jollain olisi vähemmän aikaa kuin toisella. Seurattavan ajankäytön perusteella jopa ulkopuolinen voi arvioida, mikä on oikeasti merkityksellistä, arvokasta ja tärkeää.

Mihin hommaan ja keiden kanssa olemiseen aikaa kuluu eniten? Nukkumisen täytyy olla tärkeää, koska käytämme siihen kolmasosan elämästä – tai ainakin meidän pitäisi käyttää. Työnkin täytyy olla tärkeää, koska se vie paljon aikaa. Käytämme aikaa myös tärkeiden ihmisten kanssa olemiseen. Jos vietämme aikaa yksin, tietävätkö muut sen olevan laatuaikaa?

Piirrä paperille kaksi sisäkkäistä kelloa. Sisimpään (punaiseen kelloon) tai siitä piirrettäville viivoille kirjoitetaan ne asiat, joille on aina aikaa. Missä puuhissa seurattavasi aika saa siivet? Mitkä ovat ne toimet, joihin seurattavasi raivaa kalenterista aikaansa? Mikä ei jää koskaan väliin ajanpuutteen vuoksi? Esimerkiksi vaarille Formuloiden ja mummolle Kauniiden ja rohkeiden katsominen on pyhä asia eikä lastenlasten vierailu pääse siihen väliin. Perheen teinin on pakko katsoa Salkkarit.

Ulompaan kelloon kirjoitetaan kalenterin pakkopullat. Kellojen ulkopuolelle kirjataan ne asiat, joille pitäisi olla aikaa mutta aikaa ei koskaan tahdo löytyä.

Etsivänä voit myös miettiä, että jos aikaa ei tahdo löytyä tämän harjoituksen tekemiseen, merkitseekö se sitä, että seurattavasi ei ole kovinkaan tärkeä ihminen.

Raha ratkaisee

Koska rahaa ei ole koskaan tuhlattavaksi, se käytetään tärkeimpään. Kunnon deeku ostaa suun raikastamiseen kossua, koska hänellä ei ole varaa hammasharjaan ja -tahnaan. Kehitysmaiden köyhimmillä ei todellakaan ole yhtään rahaa, mutta Suomessa jokaisella on aina jonkin verran.

Kun sanomme ”siihen ei ole rahaa”, tarkoitamme varsinaisesti , että kohde ei ole niin tärkeä kuin se, mihin käytettävissä olevat rahat todellisuudessa käytetään. Mihin seurattavasi käyttää rahansa?

Piirrä kaksi sisäkkäistä rahapussia ja kolikoita. Kirjoita sisempään pussiin ne asiat ja hyödykkeet, joihin seurattavallasi on aina rahaa. Ulompaan kukkaroon merkitään välttämättömät rahareiät. Kolikoihin kirjoitetaan ne menot, joihin pitäisi olla rahaa – vai pitäisikö?

Ruutitynnyrit syyniin

Nuorena energiaa riittää tuhlattavaksi, mutta vanhana joutuu miettimään tarkkaan, mihin ruutinsa käyttää.

Piirrä kaksi sisäkkäistä ruutitynnyriä – tai ruukkua. Kirjoita sisempään ruukkuun, mihin seurattavallasi riittää aina voimia. Mikä ei koskaan tunnu suurelta vaivalta? Sellainen voi olla autoretki Mäntsälään tansseihin. Mutta yllättäen aivan sama matka naapurin kissan hakemiseksi tuntuu aivan liian raskaalta.

Isompaan tynnyriin merkitään se, mihin riittää viitseliäisyyttä, koska on pikku pakko. Tynnyrien ulkopuolelle merkitään ne asiat, joihin ei tahdo riittää puhtia – vaikka pitäisi. Kun nyt katsot pitäisi-tekemisiä, on hyvä esittää kysymys ”Pitääkö sittenkään?” Eikö seurattavasi väsy yrittäessään teeskennellä tekevänsä jotain, mitä hän ei oikeasti aio tehdä? Eikö olisi mutkattomampaa myöntää, ettei homma kiinnosta tekemiseen asti?

Joskus tynnyrien liepeet on hyvä siivota, jolloin tehtävät siirretään joko työlistaan tai peräunholan suohon. Näin ei tarvitse kantaa syyllisyyttä tyhjistä lupauksista. Ja muut voivat lakata turhaan odottamasta sitä, mikä ei koskaan tapahdu. Peräunholan suohon tai turhuuksien nuotioon voi heittää myös pitäisi-ajatukset, pitäisi-kolikot sekä pitäisi-aikataulut.

♦♦♦

Tarinan mukaan J.B. Watson tuli muhinoineeksi assistenttinsa kanssa ja sai potkut Johns Hopkinsin yliopistosta. Watson siirtyi käyttämään psykologista osaamistaan mainosalalle. People mean what they do. Ja niinhän se on, että asiakas joko ostaa tai ei osta.

 

Onko organisaation julistuksilla kunnon jalustaa?

Organisaatioilla on ollut tapana julistaa arvonsa. Noudattamattomilla arvoilla ei  ole arvoa, joten vauhtiin päästyämme on paikallaan tutkia, onko julistuksilla jalustaa.

Julistuksissa voidaan esimerkiksi painottaa pitkän aikavälin kasvua, vaikka päätökset tehdään kvartaalitalouden ehdoin. Olisi selvempää sanoa suoraan, että työssä raadetaan osakkeenomistajan edun eteen. Kun ei luvata joutavia, ei tule pettymyksiä.

Henkilöstö julistetaan monesti organisaation tärkeimmäksi voimavaraksi. Se ei tunnu kovin vakuuttavalta, jos konttoritarvikevaraston kynät ja kumit on tarkemmin inventoitu kuin henkilöstön osaaminen. Tai jos esimieheltä ei löydy aikaa vaivaista paria tuntia vuodessa kehityskeskustelun käymiseen.

Itseään ammattilaiseksi nimittävän vaatimukset eivät ole uskottavia, jos hän ei vaivaudu valmistautumaan kehityskeskusteluun inventoimalla omaa osaamistaan, mieltymyksiään ja tavoitteitaan – edes värityskirjan täyttämisen vertaa.

Vinkki: Vaikka etsivätoimisto Watson & Watson on havainnoissaan tuimakan tarkkasilmäinen, ristiriitaisuuksien seuraamisen ohella se soveltaa empaattista ymmärtäväisyyttä ja asiallista armollisuutta. Lempeä kohtelu on paikallaan niinkin läheistä ihmistä kuin itseään kohtaan.

Jatkolinkki: Rahanhimon tai Porschen himon yllättäessä kannattaa miettiä, mikä syvempi tarve himon takana luuraa. Minkä tuikitärkeän ydintilan haussa ollaan?