Gilbertin aivomoodit

 

Englantilainen psykologi Paul Gilbert julkaisi vuonna 1989 kirjan Human natur and suffering, jossa hän esittelee kolme aivojärjestelmää. Malli muistuttaa suuresti Stephen Porgesin polyvagaalista teoriaa, joten kommentoin malleja ristiin.

Dia13

 

Kirjan pohjana on malli kolmesta ”aivo- tai hormonipiiristä”, jotka tuottavat kolme eri toimintamoodia:

  1. Vihreä tekemisen ja haluamisen tila.
  2. Turkoosi turvallisuutta, rauhaa ja vapautumista tuottavat aivojärjestelmät tuotavat lepotilan. 1 ja 2 muodostavat yhdessä ”polyvagaalisen lekotilan (lepo/teko)”
  3. Punainen uhkajärjestelmän aktivoituminen eli ”polyvagaalinen tapatila (taistele/pakene) sekä jähmettynyt lysytila

Haluaisimme mieluusti olla kaiket päivät vihreällä tai turkoosilla alueella, mutta uhkajärjestelmän aktivoituminen ei ole omassa vallassamme. Evoluutio on asentanut meihin ”älä tule tapetuksi” -ohjelman. Sen periaattena on: kannattaa jättää yksi lounas väliin, jos lounaan hankkimisen riskinä on jonkun toisen lounaaksi joutuminen.

Kun evoluution rustaamat kiikkerät aivomme pudottavat kauhujen HPA-kierteeseen ja uhkajärjestelmämme käynnistyy, alamme toimia typerästi mahtamatta sille mitään.

Dia14

 

Mutta mm. omahuoman avulla voimme oppia ryömimään yhä nopeammin ulos uhkavalmiudesta. Aluksi tie rauhaan on kuin muhkurainen kinttupolku, mutta harjoituksen myötä pääsemme rauhan satamaan monikaistaista moottoritietä pitkin.

Omahuomassa syleilyssä on hyvä ja hyödyllistä olla. Myötätuntokeskeinen terapia on tavallaan aivojen fysioterapiaa, jonka kautta voimme oppia omin neuvoin rauhoittamaan taistele/pakene -uhkatilaa kehittämällä myötätuntoa ja ystävällisyyttä itseä kohtaan. CFT eli myötätuntokeskeinen terapia painottuu HOT eli hyväksymis- ja omistautumisterapian osioon Huokaise, mutta kyllä siinä myös oikaistaan ja kohtuullistetaan omaan itseen suuntautuvia liiallisia vaatimuksia.

Dia15

Kuvat on piirretty Paul Gilbertin kirjan Compassion Focused Therapy mukaan.