KIIPE tuimakasti

KIIPE: etsi onni onnettomuudesta. Viisastuitko vahingosta? Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin.

20.2.2015
Kun synnyin tasan 59 vuotta sitten klo 14.28, olin ns. vahinko. Minut annettiin Helsingin vanhalta kätilöopistolta äitini Lillin mukaan vain sillä ehdolla, että mummoni tuli hakemaan Lillin ja minut mummon luo Myrskylään. Valvonta oli tarpeen, koska mummoni ehti nipin napin väliin,kun äitini yritti tukehduttaa minut tyynyllä.

Kun olin 4 – 7 vuotias, Lilli piti joka päivä minulle kovaäänisen esitelmän siitä, kuinka minä syntymälläni pilasin hänen elämänsä. Lisäksi hän selitti seikkaperäisesti ja usein, miten suuri taakka minä olen hänelle ja kuinka kalliiksi minä hänelle tulen.

Hän yritti tarmokkaasti panna minut milloin Raajarikkoisten kouluun (sisäoppilaitokseen, joka sijatsi 2 kilometrin päästä kodistamme), erilaisiin laitoksiin ja sijaiskoteihin sekä lopulta mummon luo ekaksi ja tokaksi kouluvuodeksi. Palasin takaisin hänen luokseen, mutta oppikoulun toisen vuoden alussa muutin isäni luo häntä rasittamasta.

Lilli ei suinkaan viisastunut vahingosta eli minusta. Mutta hänelle kehittyi aivot sen jälkeen, kun hän kesäkuussa 1981 kaatui moottoripyörällä ja taittoi niskansa. Neliraajahalvautuneena eläminen opetti häntä ajattelemaan ensin, koska kaulasta alaspäin halvautuneena toimiminen on äärimmäisen hidasta ja hankalaa. Noina vuosina Lillille oikeasti kasvoi aivot.

Lilli sai huhtikuussa 1984 virtsatietulehduksen seurauksena aivopaiseen. Kun kävin katsomassa häntä pari päivää ennen kuolemaa, kerroin hänelle saaneeni valmiiksi maisterin paperit.

Samassa yhteydessä Lilli yllätti minut sanomalla: ”Olen minä loppujen lopuksi iloinen siitä, että olet olemassa.” Nuo sanat merkitsevät minulle paljon.

En tiedä viisastuuko vanhingosta. Moni on sanonut että tästä vahingosta tuli viisas.

27.2.2016
Osittainen palleahalvaukseni vaikuttaa niin, että kaulasta navan alle olevalla alueella ei saa olla mitään kiristävää vaatetta. Muuten alkaa ahdistaa. Jopa pikkupöksyjen kuminauhan pitää olla lantion kohdalla eikä rintsikoita parane pitää.

Jotta sain sopivia vaatteita, keksin leikata vaatekaapistani löytämistäni hameista pois vyötäröosan. Sitten ompelin hameen alaosan kiinni t-paitaan tai muuten sopivaan yläosaan. Aluksi tekeleeni olivat mukavia, mutta kamalan näköisiä. Mutta mokien, ideoiden, kokemuksen ja taidon kertyessä on syntynyt nättejäkin mekkoja. Ja tietenkin uniikkeja kuten originellille Endofiini-Ellille kuuluukin.

Onni onnettomuudessa on tietenkin se, että tositarpeen patistamana innostuin vaatteiden tuunaamisesta laajemminkin. Viime syksynä kävin vaatteiden tuunauskurssilla, mitä kautta löysin Pinterestin. Tuimakat tuunaukset -tautulle olen kerännyt ideoita tulevaisuuden varalle.

Pakkotuunauksen myötä löysin itselleni hauskan ja luovan harrastuksen, jota voi tehdä paljon myös ”letkun jatkona”. Omia luomuksia en ole vielä tohtinut panna näkyviin, mutta ehkä sekin luonnistuu jonain päivänä.

Emmonsin tutkimuksia

KIILA eli lauantaitehtävän tarkoitus on oppia näkemään sadepilven hopeareuna. Pieni kohta kiitollisuustukija Emmonsin omista tutkimuksista.

Koska Emmons oletti, että vammautuvat eivät löydä elämästään mitään aihetta kiitollisuuteen, hän yllättyi perusteellisesti, kun vastaajilla oli kiitollisuuden aiheista runsaudenpulaa.

Koska Emmons oletti, että vammautuvat eivät löydä elämästään mitään aihetta kiitollisuuteen, hän yllättyi perusteellisesti, kun vastaajilla oli kiitollisuuden aiheista runsaudenpulaa.

Kenelle tahansa on voimaannuttavaa keskittyä niihin asioihin, joihin voi vaikuttaa. Emmons havaitsi, että erityisen tärkeää tämä on etenevää vammauttavaa sairautta poteville. Vammautuvat kirjoittivat kiitollisuutta elämää tai jotain tiettyä ihmistä kohtaan.

Puolet tarinoista sisälsi seuraavan kaaren: ensin tapahtui jotain hyvin pahaa, mutta jossain vaiheessa siitä kuoriutui jotain hyvää tai kokonaan uusia mahdollisuuksia.

Tarinoita lukiessan Emmons ällistyi siitä, miten mullistavia ja intensiivisiä kiitollisuudentunteet olivat. Vammautuvat olivat syvästi kiitollisia pienistä asioista, joita muut välttämättä edes huomaa. On tärkeä valita asenteeksi kiitollisuus, olivatpa olosuhteet mitkä tahansa.

Aiheeseen liittyviä linkkejä

Onneksi yhdestä tuutista saa kaikkea