Lasten ja nuorten ”haretus”

 

Kent Kiehl kuvaa kirjassaan Psykopaattikuiskaaja tapoja, jolla voidaan havaita lapsen tai nuoren mahdollinen taipumus psykopatiaan. Aikuisille ja vangeille tehtävää psykopaattisuuden astetta kuvataan sivulla Haretus.

Lapsien haretus

Lapsia ei koskaan sanota psykopaateiksi. Lasten kohdalla käytetään nimitystä käytöshäiriö tai uhmakkuushäiriö. Tautiluokitus DSM-IV luettelee neljä käytöshäiriöiden kategoriaa: aggressio ihmisiä ja eläimiä kohtaan, omaisuuden tuhoaminen, vilpillisyys ja varkaus sekä vakavat sääntörikkomukset. Lähes 80 % lapsista, joilla on todettu käytöshäiriö, kasvaa siitä kunnon kansalaiseksi.

Käytöshäiriö ja sitä lievempi uhmakkuushäiriö ovat myös siitä huonoja ”vaaran” merkkejä, että ne perustuvat yksinomaan havaittavissa olevaan käytökseen eli kriteereissä ei mainita lainkaan mm. katumuksen ja syyllisyydentunteen puutetta sekä tunteiden pinnallisuutta. On hyvin tärkeää tutkia kylmyyttä ja tunteettomuutta, koska aikuisissa psykopaateissa tunnekylmä käytös on nähtävissä lapsuudesta asti kaikilla elämänalueilla ja ympäristöissä.

Itsearviointitestit eivät ole luotettavia mittareita, mutta ne toimivat jonkinlaisena esiseulana. Lapset eivät välttämättä osaa kuvata tunne-elämäänsä sanoin. Varsinkaan silloin, jos tuo tunne-elämä puuttuu. Purduen yliopiston tohtori Don Lyman on kehittänyt Child Psychopathy Scale eli CPS-testin. Mikäli mahdollista, arviota kysytään myös vanhemmilta, hoivan antajilta ja ammattikasvattajilta.

Pitkään jatkunut vuoteenkastelu on hälyttävä merkki, jos a kun lapsi vuoteenkastelun lisäksi tekee tuhopolttoja ja kiduttaa eläimiä (ns. MacDonaldin triadi). Neurologisissa tutkimuksissa voidaan selvittää, johtuuko vuoteenkastelu mantelitumakkeen heikosta toiminnasta. Mantelitumakkeen kautta kulkeva virtsanpidätyksen neurologinen reitti on epänormaali niillä nuorilla, jotka ovat tehneet aikuisiällä murhan.

Nuorten ja haretus

Paul Frick New Orleansin yliopistosta on kehittänyt yhdessä Robert Haren (British Columbian yliopisto) kanssa nuorten kylmyyteen ja tunteettomuuteen viittaavien piirteiden kyselytestejä. Eräs niistä on Antisocial Prosess Screening Device eli APSD-testi. Se muistuttaa monelta osin aikuisten psykopatiapiirrelistaa, mutta siinä on vain 20 kohtaa. Arvion tekevät vanhemmat ja muut hoivan tarjoajat ja opettajat.

APSD:n rinnalle Frick kehitti Inventory of Callous-Emotional Traits eli ICU-testin, josta on tehty omat versiot vanhemmille, opettajille ja lapsille itselleen täytettäväsi. ICU:sta on tehty versio jopa esikouluikäisille.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että kylmyyteen ja tunteettomuuteen viittaavat piirteet ovat suhteellisen pysyviä lapsuudesta nuoruuteen ja varhaisaikuisuuteen. Olemme kovaa vauhtia saavuttamassa pisteen, josta käsin kykenemme tunnistamaan lapset, joiden kohdalla elinikäisen persoonallisuushäiriön kehittymisen riski on suurin. Näin voimme välttyä leimaamasta ADHD, bipolaarihäiriöstä ja muista mielenterveyden häiriöistä kärsiviä lapsia. Ja mikä tärkeintä, riskiryhmässä olevia lapsia voidaan auttaa ajoissa niin, että heistä ei kehity aikuisena psykopaatteja.

Diagnostisia pelejä ja tehtäviä

On myös kehitetty pelejä, joiden avulla pystytään tutkimaan aivoalueita, jotka liittyvät tunnekylmyyteen. Eräs peli on oikeinkirjoitustehtävää muistuttava tunnepitoisten sanojen tunnistustesti. Kirjainjonoa väläytetään lyhyen ajan tietokoneen näytöllä ja pelaajan on pääteltävä, muodostavatko kirjaimet oikean sanan vai onko kyse siansaksasta tai sanasta, jossa on kirjoitusvirhe. Kun näytetään tunnepitoinen sana, herkkätunteinen tunnistaa sanan nopeammin kuin jos sana on neutraali.

Mitä korkeammat pisteet nuori sai psykopaattisuusarviossa, sitä vähemmän eroa tunnesanojen ja neutraalien sanojen tunnistamisnopeudessa oli. Tunnekylmät toki tietävät sanat rakkaus, viha tai tappaa merkityksen, mutta he eivät koe niiden suhteen mitään tunnelatausta. Metaforisesti sanoen: he tunnistavat sanat, mutta eivät musiikkia.

Tietenkin lasten ja nuorten aivoja voidaan myös kuvantaa. Näin voidaan selvittää lukemiseen, matemaattisiin tehtävien suorittamiseen, päätöksentekoon ja jopa moraalisiin valintoihin tarvittavien aivoalueiden toimintakykyä.

Kuvauksista enemmän sivulla Aivokuvat ja diagnoosit

 

 

Aiheeseen liittyvät sivut:

Psykopaattikuiskaaja kertoo psykopatiatutkimuksesta

Haretus eli psykopaattisuuden asteen arviointi aikuisilla

Paineenpurkumalli kuvaa nuorten kuntoutusta

Aivokuvat ja diagnoosit miten psykopatia ja/tai mielenterveyshäiriöt näkyvät aivojen harmaan aineen tiheydessä, aivosähkökäyrissä ja toiminnallisissa magneettikuvissa.