Niuho eli vaativa persoonallisuus

 

Niuho rakastaa sääntöjä, aikatauluja, listoja ja yksityiskohtia niin paljon, että varsinainen tekeminen ja olemisen nautinto katoavat elämästä. Niinpä niuho voi nyhrätä ateriaa ja kattausta niin täydelliseksi, ettei hän ehdikään syödä. Tai säästää lempiruokansa aterian loppuun huomatakseen, että ei jaksakaan syödä sitä. Yritys hallita kaikkien elämää viimeistä piirtoa myönten johtaa niuhon suureksi hämmästykseksi kaaokseen.

Niuhon pikkutarkka vaatimus siitä, että kaiken pitää mennä oikein eli niuhon mielen mukaan, ajaa läheiset hulluuden partaalle. Niuho ei delegoi ja vaikka delegoisikin, hän tarkastaa tekemisen tuloksen niin monta kertaa, että niuhon olisi ollut helpompi tehdä työ kokonaan itse. Ja niin hän tekeekin, ja muut kokevat itsensä ohitetuiksi ja nöyryytetyiksi. Vaikutusta lisää myös se, että niuho on tottelevainen auktoriteettiasemassa olevia kohtaan, mutta vertaisille ja alemmassa asemassa oleville liikenee harvemmin kehuja ja arvostusta.

Niuho on myös jäykän tuomitseva. Kun pitäisi kohtuuden ja inhimillisyyden nimissä kiertää sääntöjä, niuho muistuttaa jääräpäisesti: ”Nämä ovat säännöt!” Tämän jälkeen seuraa oppitunti moraalista ja yhteiskuntaa koossa pitävistä säännöistä, joita tulee noudattaa pilkun tarkasti joka tilanteessa.

Luennot säästämisen tärkeydestä käyvät läheisten hermoon, joiden mielestä niuho on kaikin puolin puhdas ja aatteellinen mutta myös ahdas ja puutteellinen. Sekin hankaloittaa elämää, kun mitään ei saa heittää pois, koska sitä voidaan tarvita myöhemmin. Pahan päivän varalle laaditaan niin kovat suojaukset, että elämä voi jäädä elämättä. Vanhana niuholla voi olla rahaa kuin roskaa, mutta silti hän pihistää.

Muutenkin kaikki hauskanpito on ajan haaskausta ja luksus syntiä. Niuho kumppani onkin kiehtova, jos on kasvanut ajattelemaan, että ensin tehdään työt ja sitten vasta huvitellaan – sikäli mikäli raatamisen jälkeen enää jaksetaan. Ja kun hauskaa sitten pidetään, sitä pidetään tasan tarkkaan siten kuin säännöt ja muut direktiivit niin määräävät. Siitä on rento leikkisyys ja iloittelu kaukana. Seksiäkin harrastetaan kurinalaisesti tiettyyn aikaan viikosta ja sillä ainoalla oikealla tavalla. Spontaanisuus on kaukana, joten romantiikka voi kärsiä.

Koska niuho kumppani ottaa työnsä todella vakavasti, hän on harvoin läsnä. Vaikka hän olisikin fyysisesti kotona, hän mielensä vaeltaa tärkeissä velvollisuuksissa. Niinpä niuho ärtyy, jos muut häiritsevät häntä pikkuasioilla. Koska lasten asiat ovat niuhon mielestä vähäpätöisiä, niuho koetaan hyvin etäiseksi vanhemmaksi. Puoliso voi kokea olevansa perheen arjessa yksinhuoltaja. Kumppanin on revittävä spontaani riemu harrastuksista ja ystäväpiiristä.

Koska niuholla on tarve tehdä kaikki sääntöjen mukaan, hän ei monesti käsitä, miten rasittava kumppani hän voi olla. Omilla tai muiden tunteilla ei mitään väliä, koska ”sääntöjä on noudettava, vaikka sydän märkänis”. Elämä on ilotonta puurtamista.

Niuhon halu ja kyky muutokseen on erittäin heikko. Terapia voi onnistua, mikäli niuho näkee sen kurinalaisena velvollisuutena. Tavoitteena voi olla vaikkapa paremman tunneälyn tai rentoutumisen harjoittelu. Se on vaikeaa, koska niuho tietenkin yrittää rentoutua hampaat irvessä ja itseään ruoskien. Terapiaan niuho voi innostua pelastaakseen suhteen tai siksi, että parisuhdesovittelussa tulee käydä ennen kuin on lupa erota.

Jos päätät lähteä suhteesta, saat varautua niuhon nuhdesaaranaan siitä, että alttarilla tehty ”kunnes kuolema teidät” -lupaus täytyy pitää. Avioliitto on sopimus, joka tulee pitää, tuntui miltä tuntui. Koska niuho usein tekee paljon työtä perheen vuoksi ja on siten paljon poissa, hän ei voi hyväksyä sitä, että hänet erotetaan perheestä ”ahkeruuden ja uhrautumisen” vuoksi.