Paineenpurkumalli

 

Paineenpurkumalli sopii kaikkien ihmisten kehittämiseen, mutta se on toistaiseksi ainoa kuntoutuskonsti todella aikeahoitoisten nuorten kuntouttamiseen. Näin paineenpurkumalli kuvataan kirjassa Kent Kiehlin kirjassa Psykopaattikuiskaaja.

Tavallisesti ihmiset ottavat rangaistuksista tai muista ikävistä seurauksista opikseen. Siksi tavisten voi olla todella vaikea uskoa, että rangaistukset eivät toimi lainkaan psykopatiaan taipuvaisten nuorten kohdalla. Koska nuoret eivät kerta kaikkiaan opi rangaistuksesta, on sulaa hulluutta sysätä nämä yksilöt olosuhteisiin, jotka perustuvat rangaistuksiin.

Useimmat tavallisilla ihmisillä toimivat psykoterapiamuodot eivät sovi psykopaateille. Terapia voi jopa pahentaa tilannetta, koska ryhmässä psykopaatti saa uusia ideoita toisten hyväksikäyttöön. Useimmat terapiat vaativat pitkäjännitteisyyttä ja metaforien ymmärtämistä ja vertauskuvat menevät psykopaatilta yli hilseen. Ohjauksen tulee olla hyvin konkreettista, johdonmukaista, jatkuvaa sekä pienin askelin etenevää.

Paineenpurku perustuu kognitiiviseen terapiaan. Nimi viittaa valtamerisukellukseen, jossa syvyyksistä noustaan pinnalle hitaasti. Uhmakasta ja käytöstä hellitetään hitaasti. Tavoitteena on myös kehittää kykyä luoda sosiaalisia suhteita, koska useimmat nuoret ovat yksinäisiä.

Psykopaatinalkuja kunnollisemmaksi kansalaiseksi kuntouttava paineenpurkumalli MJTC on saanut nimensä syntypaikastaan Mentoda Juvenile Treatment Center (Wisconsin). Paineenpurkumallin luojat olivat alun perin erikoistuneet hoitamaan psykoottisia (ei psykopaattisia) potilaita. Nämä olivat erittäin arvaamattomia ja vankilassaolo pahensi heidän psykoosiaan entisestään. Yllättäen kehitetty hoitomuoto sopii myös psykopaateille.

Mainittakoon kuriositeettina, että useimmat koulusurmaajat eivät ole psykopaatteja vaan he kärsivät useimmiten psykoosista. Murhiin syyllistyneistä noin 5 – 20 % on skitsofreniapotilaita. Silti murhaaminen ei ole tavallista, koska vain joka 629. ensimmäisen psykoosikohtauksen saaneista päätyy tekemään murhan. Vain joka 25 000:s jenkki tekee koko elämänsä aikana murhan.

Paineenpurkumallissa ammatillinen satsaus on suuri verrattuna tavalliseen vankilaan, jossa on yksi psykologi 500 vankia kohden. Jokaista 15:sta asukasta kohti on yksi psykologi ja yksi sosiaalityöntekijä. Lisäksi koko laitoksen henkilökunta on hoitojuonessa mukana. Yksikkö toimii mielisairaalan yhteydessä, joten saatavilla on koulutusta, lääkäripalveluja, puheterapiaa, toimintaterapiaa, ravitsemusterapiaa ja hammashoitoa.

Laitokseen lähetetyt pojat olivat kaikkein vaikeimpia tapauksia eli ”heitä ei pidellyt kukaan eikä mikään”. Nuorten psykopaattisuuden asteen arvioinnissa heidän pistemääränsä oli keskimäärin 28/40, mikä lähenteli psykopatian rajaa. Pojilla esiintyi tunteettomuutta ja holtittomuutta, joten heillä oli erittäin suuri riski kehittyä aikuisena kroonisiksi rikollisiksi.

Paineenpurkumallissa vain palkitaan

Paineenpurussa koko henkilökunta kokkia ja siivoojaa myöten valvoo nuoria jatkuvasti. Jokainen kiinnittää huomiota myönteisiin muutoksiin nuorten käytöksessä, vaikka sitä tietenkin esiintyy alussa vain harvoin. Nuoria kannustetaan välittömästi ja konkreettisesti. Jatkuvan valvonnan avulla henkilökunta on perillä toiminnan kohenemisesta ja voi tukea sitä. Henkilökunta ei hellittänyt palkitsemiseen perustuvasta menetelmästä yhdenkään pojan kohdalla.

Mitä enemmän myönteistä käytöstä tuetaan, sitä todennäköisemmin hyvä käytös uusiutuu. Tänään/huomenna -ohjelman avulla nuoret oppivat, että jos he toimivat tänään hyvin, he saavat siitä myönteisen palautteen huomenna. Palkkio voi olla pikkuasia, kuten suklaapatukka tai lupa pelata videopeliä sellissä. Palkitsevuus on todennettu aivokuvauksin.

Kiehl ymmärsi hyvin hoidon idean, koska hän oli collegen aikana tarjoutunut vapaaehtoiseksi tutkimusprojektiin, jossa taltioitiin vangiksi joutuneiden miekkavalaiden aivosähkökäyriä. Miekkavalaiden ohjaajat olivat huomanneet, että rangaistukset eivät toimi valaiden koulutuksessa. Niinpä ohjaajat eivät rangaisseet miekkavalaita, jos ne eivät noudattaneet ohjaajien toiveita. Sen sijaan ohjaajat antoivat lohipaloja aina, kun miekkavalaat toimivat oikein.

Paineenpurkumallin ensimmäinen tavoite on korjata nuorten väkivaltaista käytöstä laitoksen sisällä. Sitä mukaa kun nuoren ajattelutapa ja käytös muuttuu, annetaan psykiatrista hoitoa, koulutusta ja lopuksi edistetään harrastustoimintaa.

Taustaoletuksena on, että ihmisen moraaliset aivot ovat kuin lihas, jota voidaan sopivilla harjoituksilla jumpata. Valitettavasti Kiehlin kirja ei kerro, onko paineenpurku-ohjelmaan osallistuneiden poikien paralimbisen alueen harmaiden hermosolujen tiheys kuntoutuksen myötä lisääntynyt.

Hyvä investointi

Lähes kaikki eli 98 % muualla tuomionsa kärsineistä vastaavanlaisista nuorista pidätettiin uusintarikoksesta neljän vuoden sisällä siitä, kun olivat vapautuneet nuorisovankilasta. Paineenpurkuhoidossa olleista pidätettiin vain kaksi kolmesta eli 64 % saman ajan sisällä. Eniten paineenpurku vähensi väkivaltarikoksia. Muualla tuomionsa kärsineistä tappoivat neljän vuoden aikana 16 ihmistä, mutta paineenpurkuryhmäläisistä kukaan ei tappanut ketään. Vaikka paineenpurku maksaa enemmän, loppupeleissä se säästää rahaa sekä tietenkin ihmishenkiä ja uhrien kärsimystä. Varsinkin Amerikoissa rikokset ja vankilat nielevät enemmän rahaa kuin koko terveydenhuolto yhteensä.

Aiheeseen liittyvät sivut:

Psykopaattikuiskaaja kertoo psykopatiatutkimuksesta

Haretus eli psykopaattisuuden asteen arviointi aikuisilla

Lasten ja nuorten ”haretus”

Aivokuvat ja diagnoosit miten psykopatia ja/tai mielenterveyshäiriöt näkyvät aivojen harmaan aineen tiheydessä, aivosähkökäyrissä ja toiminnallisissa magneettikuvissa.