Eläytyvää pimppijumppaa

 

Lantionpohjalihasten treenit eli virtsankarkailunestoharjoitukset eivät ole voineet meikäläistä aiemmin vähempää kiinnostaa. Vaan heti kun Bailamama konseptista käytettiin liikanimeä pimppijumppa, touhu ei tuntunut läheskään yhtä kuivalta – vaikka treenien eräs tarkoitus on pysyä kuivana, mutta kosteana.

Tietenkin myös miehillä on lantionpohjan lihakset, joten miesten ”kassijumppa” kulkee periaatteella kassit kattoon. Ehkä treenien nimeksi tulee lastenkirjahahmo Katto Kassisen mukaan: Kato kassinen! Se saattaisi olla videohitti pojankollien keskuudessa.

Kuvia katsoessa, ohjeita lukiessa ja videoita seuratessa huomasin, että treeneissä jumpataan pimpin ohella myös selkää ja reisiä sekä koko vartaloa. Koska olen oppinut inhoamaan syvästi kaikkea mahdollista jumppaa (ja erityisesti nöyryyttävää ryhmäjumppaa), tykkäsin siitä, että Bailamamassa mehevät mielikuvat ja henkinen puoli on (ainakin vatsaontelon painetta lisäävien sihinöiden ja puhinoiden muodossa) läsnä.

Joitakin harjoituksia jopa meikäläinen voi tehdä muina naisina ja repirentona. Toiset harjoitukset, kuten spakaati, ovat utopiaa. Feldenkraissista olen kuitenkin oppinut, että liikkeen synnyttämistä sisäaistimuksista saa hyvän tuntuman, jos ja kun tekee liikkeen kevysti – tai pelkästään kuvittelee tekevänsä jonkin eleen. Lantionpohjalihaksista puhuttaessa voidaan perustellusti puhua perstuntumasta.

Aistimuksia tunnustellessa ja mindfulness mielessä myös aivot ja itsetuntemus saavat vahvistusta. Aistimukset saavat lisäulottuvuuden kun hauskimpaan ”keppijumppaan” ikinä voi ottaa oman kullan mukaan.

””

Lisää aiheesta kirjasassa Maija Kiljunen ja Emilia Ek-Huuhka: Bailamama – pysy tiukkana. Basar 2014.