Patteri

Jaksamisen lajit

 

Joskus tuntuu, että ruuti on kerta kaikkiaan lopussa. Mutta kun tarkemmin katsotaan, yleensä joku tietyn sortin ruuti on käytetty loppuun kun toisen väristä ruutia on jäänyt varastoon happanemaan. Minkä sortin ruutia arjessasi jää yli ja mistä on kroonisesti pulaa?

Dia6

Fyysinen vahvuus  Jos olet tehnyt liian pitkän lenkin, fyysinen energia eli sininen ruuti on lopussa. Lihaksia särkee. Toisaalta fyysistä energiaa on voinut sohvaperunana kuhnailun takia jäädä lihaksiin happanemaan. Piirrä paperille pariston kuva ja merkitse siihen, onko fyysinen energiasi lopussa vai onko päivän päätteeksi liikaakin jäljellä. Voit myös miettiä patterisi kokoa. Onko se peräti auton akun kokoinen, normaali sormiparisto vai pikkuruinen nappiparisto?

Meikäläisen fyysiset voimat nappipariston luokkaa, mutta isolla fyysisellä akulla varustetulle 10 kilometrin juoksulenkki ei ole matka eikä mikään. Mikä rasitustaso on sinulle sopivin? Montako askelta tai kilometriä on sopiva annos yhdelle päivälle? Asiaa voi tutkia arkitieteellisesti vaikkapa askelmittarin avulla tai muiden härpäkkeiden avulla.

Vihreää vaihtelua  Toiset meistä ovat vaihtelunhaluisempia kuin toiset. Jotkut panevat elämänsä uusiksi tuon tuostakin. Toiset taas haluavat elellä esi-isiensä talossa vanhaan malliin. Kuinka suuri sinun vihreä akkusi on? Millaisista muutoksista rasitut ja mitkä muutokset ovat tervetulleita? Nörtti ei halua muuttaa frisyyriään toisin kuin tukan väriä alati vaihtava naapuripulpetin pissis. Mummo taas ei jaksa innostua aina vain uudesta tietokoneohjelmasta, kun vanhaakaan ei ole vielä oppinut käyttämään.

Jos vaihtelua ei ole tarpeeksi, hankimme ajankuluksi turhia vaikeuksia. Esimerkiksi puoliso voidaan panna kiertoon silkkaa pitkästymistä. Jos vaihtelua tunkee ovista ja ikkunoista, on tärkeää, että edes jokin elämänalue pysyy vakaana. Oletko vaihtelunhaluisempi työssä vai kotikuvioissa?

Keltaista sosiaalisuutta  Keltaisen ruudin loppumisen huomaa sähköpostiviestien, puheluiden ja tapaamisten aiheuttamasta ärtymyksestä. Vaikka muuten olisit seuraihminen, tietyn hulinan jälkeen et yksinkertaisesti jaksa tavata uusia ihmisiä.

Varsinkin palveluammateissa toimiva saa tavata ihmisiä työpaikalla enemmän kuin  tarpeeksi. Niinpä ajatus yksinäisestä joulusta tuntuu taivaan lahjalta. Oma aika ja rauha on silkkaa hermolepoa. Vastaavasti yksin elävä liikuntakyvytön vanhus saa tuhdin annoksen uusia tuttavuuksia ja kylän juoruja television saippuasarjoja katsellessa. Ridget ja kumppanit ovat pitkäaikaisia ystäviä, joiden ”kuolema” surettaa.

Onko elämässäsi liikaa tai liian vähän ihmisiä? Mitä teet, kun yksinäisyys alkaa nakertaa? Miten puolustaudut, kun olet saanut ihmisistä tarpeeksesi?

Punainen tunteellisuus  Vaikka ihmissuhteisiin liittyy varsin usein tunteita, voimakkaat tunteet eivät välttämättä liity ihmisiin. Tunteen punaista paloa voi sytyttää myös aate tai ideologia. Tähtiä tai hyönteisen takajalan taivutusmekanismeja voi tutkia intohimoisesti. Myös taiteesta tai luonnosta voi ammentaa tunteen paloa.

Kaupan kassalla voi toki tavata ihmisiä keltaisen kiintiön täyteen, mutta tunnepuolen nälkä voi jäädä tyydyttämättä. Niinpä saatat ahmia rakkausromaaneja tai draamasarjoja punaiseen nälkään. Toisaalta yhteen ihmiseen kohdistuva tunnemyrsky voi syödä tunne-energian niin tarkkaan, että tunneturtumus yllättää eikä mikään hätä kosketa.

Miten pyrit lisäämään lämpöä tai vähentämään tunteen paloa? Punaisen puute katoaa ketterästi, jos panee pystyy kunnon draaman. Pulmia syntyy, jos toinen puoliso on draama-addikti ja toinen pitää tasaisemmasta arjesta.

Mikä määrä tunteita on sinulle juuri nyt sopivasti? Roihuavatko tunteet jollain elämäsi sektorilla enemmän kuin toisilla? Jos tunteita ei ”kulu” jollain elämän alueella tarpeeksi, voisiko niitä hajauttaa muualle?

Valkoinen älyllisyys  Jos aivosi ovat joutuneet älyllisten haasteiden takia liian kovaan tai pitkään rääkkiin, valkoinen ruuti ehtyy ja loppuu. Ajattelu hidastuu ja lopulta hyytyy. Ajattelukapasiteetin loppuminen näkyy muistihäiriöinä ja keskittymiskyvyn puutteena. Uupunut nykertää aina vain pienempien asioiden kimpussa, koska suuret asiat eivät mahdu kääntymään mielessä. Tällöin esimerkiksi reipas lenkkeily tai rutiinien parissa puuhastelu antaa aivoille lomaa ja lihaksille töitä.

Jos aivosi eivät saa purtavaksi tarpeeksi ajatuspähkinöitä, valkoinen ruuti jää mielen pohjalle happanemaan. Jos mitään muuta mielenruokaa ei ole, kannattaa täyttää ristisanaa tai pelata pasianssia. Toisaalta pasianssinpeluu työpaikalla voi olla uupumisen merkki, koska juuri ennen burnoutia ei jaksa keskittyä muuhun, mutta irtikään ei osaa päästää.

Suoritustaso voi vaihdella suurestikin eri sisältöalueilla, jolloin optimikuormituskin on erilainen. Matikka voi sujua selkäytimellä, mutta lyhytkin keskustelu vieraalla kielellä saattaa syödä valkoisen ruudin. Mistä merkeistä huomaat valkoisen ruudin olevan vähissä? Miten jaksotat työn niin, että valkoista ruutia riittää koko päiväksi?

Violetti mielekkyys  Lapsena kuulin tarinan sotilaiden kiduttamisesta. Kaksi sotilasta pantiin lapioimaan hiekkaa toinen toistensa kasoihin rivakkaa tahtia. Kidutuksena oli turhautuminen, koska kummankin työpanos valui kirjaimellisesti hiekkaan. Optimaaliset työolot ja hyvä korvaus eivät juuri lämmitä, jos ei saa tehdä omasta mielestään mielekästä työtä. Hyllytys onkin aina ollut salonkikelpoinen kidutuksen muoto.

Jos tekemisestä puuttuu tarkoitus, kannattaa tutkia syvimmin sykähdyttäviä arvoja.