Suhteellisen nöyrä

 

Nöyryys on siitä metka ominaisuus, että oman nöyryytensä astetta on mahdotonta arvioida itse. Niinpä vaikkapa narsisti voi kehua retostaa nöyryydellään, vaikkei ymmärrä siitä tuon taivaallista. Toisaalta nöyryys ei ole olemattomaksi ovimatoksi tai maanmatoseksi tekeytymistä. Pikemminkin se on tolkukasta suhteellisuudentajua ja ”omaan kokoonsa kasvamista”.

Koska omaa nöyryyttä ei voi nähdä, voimme kuitenkin nähdä nöyryyden merkit toisessa ihmisessä. Mieti pieni hetki jotain mielestäsi viisaasti nöyrää ihmistä. Millä kaikilla tavoin suhteellisuudentaju hänestä heijastuu? Nöyryys voi ilmetä…

  • Kyvyssä nähdä omat saavutukset realistisesti eli ilman liioittelua tai vähättelyä. Varsikin suomalaiseen nöyryyteen liitty hiljainen ja myhäilevä tyytyväisyys omista saavutuksista. Kynttilä saa palaa kaikessa rauhassa vakan päällä.
  • Kyvyssä nähdä ja myöntää omat rajat, virheet ja vajavuudet sekä tietopuutokset. Kyky kohdata oma vajavaisuus tuo kyvyn nähdä myös toisten erehtyväisyys lempeästi, mikä tekee anteeksi antamisesta ja pyytämisestä helpompaa.
  • Avoimmuudessa uusille tiedoille, ideoille, neuvoille, mikä tietysti lisää nöyrän neuvokkuutta. Kopea ei alennu pyytämään toisilta apua tai neuvoja, joten hän saa pitää omat ideansa.
  • Kyvyssä unohtaa itsensä ja kyky asettua ”itsensä ulkopuolelle”. Tämä luo herkkyyttä nähdä toisen vastakkaiset näkemykset rinnakkain omien näkemysten kanssa. Se helpottaa näkemysten kiihkotonta vertailua ja punnintaa.
  • Kyvyssä ymmärtää olevansa itseään suurempien realiteettien ympäröimä. Se on kykyä nähdä oma, mutta vain oma, osuus epäonnistumisessa.
  • Kyvyssä ymmärtää, että kovinkaan sisu, tahto ja taito ei riitä, jos ja kun tilaisuus puuttuu. Kun ymmärtää omien vaikutusmahdollisuuksien rajallisuuden, on helpompi kestää viivytyksiä, pettymyksiä ja elämän epäreiluutta.
  • Kyvyssä toimia ilman defenssejä ja rakentavasti silloin, kun tulee itse kohdelluksi ulkopuolisena ja/tai väheksyttynä.
  • Halussa nähdä ja ymmärtää syrjinnän sekä ennakkoluulojen vaikutus itsessä ja muissa.
  • Halussa kohdella kaikkia kunnioittavasti riippumatta heidän sosiaalisesta asemastaan hierarkiassa.
  • Kyvystä olla syvästi kiitollinen elämän lahjoittamista asioista ja ihmisistä, sekä niistä mukavista että haateellisista.
  • Kyvystä iloita toisten onnenkantamoisista ja saavutuksista.
  • Ymmärrystä siitä, että kovimmankin työn takana olevassa onnistumisessa tarvitaan aina onnea ja/tai toisten panosta.
  • Ymmärryksessä, että vaikka olemme rationaalisia, olemme myös syvästi lajitovereista riippuvaisia eläimiä läpi elämän.
  • Taidossa ja kyvyssä auttaa toisia epäsuorasti, hienotunteisesti, huomaamattomasti ja anonyymisti.

Jos ja kun bongasit merkkejä nöyryydestä, kannatta oitis miettiä, mitä viisaasti nöyrältä voisi oppia. Mikä on auttanut häntä kasvamaan itsensä kokoiseksi? Vastauksena on usein tarina. Miten hän ajattelee itsestään, toisista ja maailmasta?

Suorat kysymykset nöyryydestä eivät toimi, koska kukaan ei osaa arvioida oman nöyryytensä astetta objektiivisesti.

”’

Idealähteenä Robert Emmonsin kirja Gratitude Works! Kiitollisuus toimii