Tarra eli riippuvainen persoonallisuus

 

Tarra viihtyy toisten ohjauksessa. Hänellä on vaikeuksia tehdä jokapäiväisiä päätöksiä ilman toisten neuvoja, mikä johtaa siihen, että muut ottavat vastuun hänen elämästään. Hän ei saa aloitettua projekteja yksin, koska hän ei luota omaan arvostelukykyynsä. Hän suostuu ja suorastaan tarjoutuu kynnysmatoksi tekemään epämiellyttäviä asioita saadakseen sitä kautta tukea, hoivaa ja hyväksyntää.

Koska tarra kammoaa riitaa ja toraa, hän ajautuu olemaan samaa mieltä juuri sen ihmisen kanssa, jonka vaikutuspiirissä hän sattuu milläkin hetkellä olemaan. Hän vaikuttaa ulospäin naiivilta ja vaikutteille alttiilta takinkääntäjältä. Tarra pelkää yksin joutumista ja hylätyksi sysäämistä niin paljon, ettei hän uskalla olla kenenkään kanssa eri mieltä.

Puolisona tarran rasittavin piirre lienee se, että hän ei pysty tekemään päätöksiä yksin vaan haluaa niihin aina jonkun toisen ihmisen mielipiteen. Tämä voi tuntua hoivahaluisesta tai määräilyyn taipuvaisesta kumppanista mukavalta. Tarran kumppani kun tuntee itsensä päteväksi ja tuiki tarpeelliseksi. Pitemmän päälle kumppanista voi kuitenkin tuntua, että hän elää lapsen kanssa, jolla ei ole lainkaan itseluottamusta. Tarra alkaa tuntua tukahduttavalta kiviriipalta.

Ja koska tarra kiinnittää jatkuvasti huomionsa muihin, hän ei ole oppinut tuntemaan, mitä hän itse haluaa. Niinpä tarra ahdistuu kovasti, kun häntä pyydetään esimerkiksi kertomaan, missä hän haluaisi käydä syömässä tai minkä elokuvan hän haluaisi käydä katsomassa. Sen vuoksi tarralle kannattaa aluksi antaa kaksi kiinnostavaa vaihtoehtoa leffa A tai B, joista tarra tekee lopullisen valinnan. Myöhemmin voidaan harjoitella monimutkaisempia päätöksiä. Valitsemisen opettelu menee monesti myttyyn, koska tarran päätöksentekoprosessi on todella hidas. Tavan takaa kerkeämmältä kumppanilta palaa odotellessa päreet, ja hän tekee molempia koskevan päätöksen.

On kaikkien etu, jos tarra kehittää kykyään selviytyä itsenäisesti, vaikka pelkkä ajatus on tarrasta äärimmäisen ahdistava. Koska tarra on taipuvainen ottamaan neuvoja vastaan, terapiasta voi olla suurta hyötyä. Tosin vaarana on, että tarra tuleekin riippuvaiseksi terapeutista. Terapia ei myöskään auta, jos tarra menee terapiaan vain kumppania miellyttääkseen. Silloin tarra ei ole valmis kokemaan sitä ahdistusta, mitä itsenäisyyden opettelu tuo tullessaan. Ja tietenkin on paradoksaalista käskeä toista olemaan itsenäinen. Se on kuin käskisi: ole spontaani.

Se, että kumppanilla on muutakin elämää, tuntuu tarrasta kauhistuttavalta: mitä jos kumppani jättää minut ja joudun olemaan yksin. Jos ja kun kumppani hylkää tarran, tämä hankkii mahdollisimman nopesti uuden kumppanin. Tarra pelkää hylätyksi tulemista niin hysteerisesti, ettei hän uskalla luottaa kumppaniin. Tämä johtaa jatkuvaan rakkauden ja turvavakuuttelujen hakemiseen, mikä rasittaa kumppania ja saattaa olla syy siihen, että kumppani lopettaa suhteen takertumiseen tuskastuneena.

Tarra on tietenkin murheen murtama, kun hän kuulee halustasi lähteä. Koska tarra on mukava ihminen, hänen pohjattoman murheensa ja epätoivonsa näkeminen on sydäntä särkevää. Tarra itkee hallitsemattomasti ja rukoilee sinua jäämään. Hän vetoaa sinuun kaikin tavoin, joten tunnet itsesi sydämettömäksi hirviöksi vaikka yrität olla kuinka lempeä ja kiltti. Koska tarra on taipuisuutensa vuoksi hyväksikäyttäjän unelma, tarra saattaa ajautua kehnosta suhteesta toiseen. Niinpä kannattaa pitää huoli, että tarran tukiverkosto on aktivoitu siinä vaiheessa kun nostat kytkintä suhteesta.