Temperamentti luo persoonallisuuden perustan

Eli vaikka ei-identtiset kaksoset jakavat saman ympäristön, temperamentti määrää, millaisilla väreillä lapsi alkaa maalata elämänsä taulua.

Toisen taulusta voi tulla valoisa ja toisen taulusta kehkeytyy varjoisampi. Onnellisuustutkimuksen mukaan puolet onnellisuudesta johtuu perimästä. Ajattelutapojen vaikutus on 40 % ja elämänolosuhteet vaikuttavat 10 %:n verran.

Nykyään ajatellaan, että temperamentti pohjautuu aivokemiaan. Niinpä ns. säännöllisen vauvan syömisen ja nukkumisen rytmistä voi tarkistaa kellon, mutta naapurin vauva syö ja nukkuu miten sattuu. Vaikean temperamentin omaava taapero hätääntyy, ja häntä on vaikea tyynnyttää. Aktiivinen ulospäin suuntautunut pallero menee eikä meinaa, ja siksi hän joutuu tuon tuostakin harmeihin. Helppo lapsi on tarkkaavainen huomaamaan toisten tarpeita, ja hänet on helppo tyynnyttää.

Syntymäinnostunut lapsi puuhaa ympäriinsä kuin sähköjänis. Rauhallinen lapsi oleskee itsekseen jopa siinä määrin, että häntä pidetään tylsämielisenä. Tunteellisen lapsen into lähteä puistoon kuuluu kauas, kun taas hillitympi lapsi ilmoittaa asiallisesti haluavansa mukaan. Aistiherkät lapset rekisteröivät pienenkin kutinan, mutta puutuneempi ei huomaa, vaikka jalkaan olisi tullut rakko. Päiväkotilapsista toinen uppoutuu täydellisesti askartelutehtävään, mutta herkemmin hämääntyvän puuha keskeytyy ulkoa kuuluvaan ambulanssin ääneen.

Etuilemaan taipuvainen lapsi tuntuu olevan jo syntyessään sitä mieltä, että aikainen lintu nappaa madon. Ei siis ihme, että hän paukkaa aikuisenakin päätä pahkaa uusiin seikkailuihin. Perusharkitsevainen katsoo mieluummin kuin katuu. Hänen geeninsä kuiskaavat, että se vikkelin hiiri joutuu helposti loukkuun, mutta se toinen hiiri nappaa juuston.

Kameleontti sopeutuu uusiin ihmisiin tai suunnitelmien muutoksiin alta aikayksikön, mutta verkkaisemmalle uuteen mukautuminen on hämmentävää. Toisiaan seuraavat yllätykset ovat varautuneelle silkkaa kidutusta. Hän tarvitsee aikuisenakin aikaa ja näyttöä päästäkseen kunnolla vauhtiin uusien tuttavuuksien kanssa.

””

Idealähde ja jatkolukemista: Liisa Keltikangas-Järvinen: Temperamentti – ihmisen yksilöllisyys (WSOY 2004) sekä monet muut hänen kirjansa.